• Lonkkanivelen kasvuhäiriö. Esiintyy myös eriasteista nivelrikkoa löysyyden lisäksi (yleistä, yli puolet tutkituista amstaffeista on lonkiltaan muuta kuin A:ta ja B:tä = terveitä)
• Kyynärnivelen dysplasia (melko yleistä, kyynärniveliä joudutaan silloin tällöin myös operoimaan)
• Polven ristisiteen repeäminen (vauhdikkaalla rodulla ristisiteet paukkuvat, toisinaan kyseessä rakenteellinen heikkous ja rakenne on perinnöllistä)
• Polvilumpion luksaatio (harvinaista)
• RD (silmäsairaus sieltä lievimmästä päästä, lievänä ei estä jalostukseenkäyttöä)
• HC (harvinaista, HC-koiria ei saa käyttää jalostukseen)
• PHTVL/PHPV (silmäsairaus joka lievänä ei aiheuta koiralle haittaa, eikä estä jalostuskäyttöä)
• Distichiasis eli ylimääräiset ripset (voidaan poistaa polttamalla tai leikkaamalla lääkärin toimesta)
• Iho-ongelmat (eivät ikävä kyllä harvinaisia, kuten ei muillakaan lyhytkarvaisilla roduilla)
  • Furunkuloosi
  • Sikaripunkki
  • Ruoka-aine yliherkkyydestä aiheutuvat
  • Hormooniperäiset; juoksun jälkeiset oireet

AMSTAFFIT KUULUVAT PEVISAAN LONKKIEN, KYYNÄRPÄIDEN ja SILMIEN OSALTA. Edellä mainituissa tutkimuspakko ja lonkissa raja-arvona C eli jalostukseen ei voi D-tai E-lonkkaista käyttää kuin poikkeusluvalla. (Monet kasvattajat tutkituttavat edelleen myös polvet.)

Uusi tiukempi PEVISA astui voimaan vuoden 2005 alussa, jolloin lonkkiin tuli raja-arvot, kyynärpäät tulivat mukaan PEVISAan ja silmätutkimus ei saa astutushetkellä olla yli 24kk vanha (aiemmin silmät tutkittiin kerran ja se riitti jalostuskoiran loppuiäksi).

Iho-ongelmia ei PEVISAan saa, joten tutustu sukuihin ja yksilöihin. Iho-ongelmaisen koiran kanssa elämä ei ole yksinkertaista ja helppoa. Iho-ongelmien ei katsota periytyvän, mutta taipumus periytyy. Jokaiseen näppylään ei kannata antibioottia syöttää ja jokaista ihottumaa ei pidä alkaa kovin rajuin ottein välittömästi hoitamaan. Usein pentu- ja nuoruusiän näppylät menevät itsestään ohitse, kun koiran oma vastustuskyky kehittyy. Toistuvat antibioottikuurit ja ylihoitaminen aiheuttavat usein enemmän haittaa kuin hyötyä. Ihon ja turkin hoidossa tärkeää on syöttää hyvälaatuista koiralle sopivaa ruokaa, jota voi tarvittaessa täydentää rasvahappovalmisteilla (Megaderm, Viacutan, lohiöljy). Ruoka-aineyliherkkyyksiä amstaffeilla esiintyy jonkin verran, kuten kaikilla muillakin roduilla ja roduttomilla.

Edellä mainituista sairauksista saat lisätietoa internetin ihmeellisestä maailmasta. Käytä hakukoneita apunasi.

Rotua harkitsevan kannattaa ostaa rotujärjestöltä (tai uusin versio rotujärjestön alaiselta amstaffiyhdistykseltä) VUOSIKIRJA ja tutkia sitä tarkoin. Opuksesta löytyy rodun terveystuloksia, luonnetestituloksia ja tietysti näyttelytuloksia arvosteluineen. Tilastoinnista kiinnostuneet voivat vuosikirjan perusteella laatia omia tilastojaan esimerkiksi rodun terveystilanteesta. Vuonna 2005 tuli uusi iso apu sukujen tutkiskeluun, kun Suomen Kennelliiton koiranetin jalostustietokanta avattiin. Puutteita ja virheitä on sielläkin ainakin toistaiseksi, mutta mielenkiintoinen paikka joka tapauksessa; http://jalostus.kennelliitto.fi/.

v. 2002 loppuun mennessä kuvattujen koirien jakauma kyynärien osalta

v. 2002 loppuun mennessä kuvattujen koirien jakauma lonkkien osalta

klikkaamalla kuva aukeaa uuteen ikkunaan isompana

lonkat ennen ja jälkeen PEVISA:n

PEVISA ei ole lonkkia huonontanut, vaan kasvattajien ajattelemattomuus (raja-arvojen puuttuessa). Kuin myös se, että mitä enemmän tutkitaan, sitä enemmän löydetään. Tieto lisää tuskaa, mutta kannattaa muistaa, ETTEI tutkimaton ole yhtäkuin TERVE, vaan mahdollinen sairas.

Kyynärät eivät PEVISA:an kuulu, mutta PEVISA:n myötä on yhä useampi koira kuvattu myös kyynärien osalta.

Pallukat on askarrellut Saara.

Pallukoita saa vapaasti lainata kunhan muistaa mainita tekijän.