LAISKURIN TREENIPÄIVÄKIRJA 2004

Amstaffi Martta & Susa (se laiskuri)

Torstaina 08.01.2004 klo 19
Vartin treeni parkkipaikalla Korson koirapuiston häiriöalueella.

Kevyttä lumisadetta. Ei menoa haitannut. Paikallaoloa ja hyppyä en treenannut. Seuraaminen, maahanmeno, noutaminen ja kauko-ohjaus moitteettomia. Tai no seuraamisessa aina tietty parannettavaa, mutta sellaista kiitettävää avoimen seuraamista joka tapauksessa. Liikkeestä seisomisessa ”so” käskyllä meni istumaan, rauhallisella ”soooo” käskyllä pysähtyi hyvin seisomaan eli epävarmuutta on edelleen tämän liikkeen suorituksessa. Samoin luoksetulossa nopeasta vauhdista tarjosi ensin maahanmenoa, vasta toisella pysähtyi kauniisti seisomaan.

Viikonloppuna parkkihallitreenit, ja reilun viikon päästä kokeet Lahdessa.

10.1. Lauantai. Klo 17.30-19
Tapiolassa Parkkihallissa.

Tokotreeni. Vain ja ainoastaan avoimen luokan liikkeiden hinkkaamista, vaikka ne alkaa jo puuduttaa, tosin vain minua, Martta ei osoita väsymisen merkkejä. Viikon kuluttua koe, yritän varmistella avoimen ykkösiä ja treenaan voittajan ja EVLn liikkeitä seuraavan kerran vasta kun avoin sujuu kuin vettä vaan. Treeneissä jo sujuukin, kun osaisin ottaa kokeetkin yhtä rennosti, niin sujuisi sielläkin.

Treenasin liikkeet kokeenomaisessa järjestyksessä. Paikallaoloharjoitus oli kohtuullinen. Pientä vinkumista jossain vaiheessa. Rauhoitettiin avustajan palkkauskäynnillä.

Seuraaminen aika hyvää, ei enää edistä, eikä poikita. Ajoittaista ajelehtimista oli. Suurimman osan aikaa seurasi kuitenkin hyvällä kontaktilla ja oikeassa paikassa.

Maahanmeno on nyt kunnossa – taas tällä erää. Seuraamisosiossa toivomisen varaa eli aina harjoitellessa jättökäsky annettava vasta täyskäännöksen jälkeisellä suoralla, ettei koira totu siihen, että käsky tulee muutaman askeleen jälkeen.

Luoksetulossa ensiyrittämällä lähti tulemaan hitaasti, toki pysähtyi sitten hyvin ja loppu vaihdilla. Nyt ei tarjonnut seisomisen tilalle muita asentoja. Otin uusiksi pikkasen innostaen, että sain alkuunkin vauhtia ja silti pysähdys vielä hyvä.

Seisomisessa samaa ongelmaa kuin maahanmenossa, eli kun seuraamisen sai hyväksi, liike kunnossa. Nyt ei tarjonnut muita asentoja, käskynä ”so”. Pysyi hyvin paikallaan loppuun asti.

Noutaminen melkein ok. Alkuhaukahdus, pientä pureskelua, siinä virheet.

Kauko-ohjauksessa ihan pieni eteneminen, mutta kesti hyvin paikallaan myös virheen jälkeen! Iso edistys, toivotaan, että kantaa myös kokeessa.

Hypyssä malttaa nyt hyvin odottaa käskyä, hyppää hyvin, istuu hyvin, mutta aika lähelle estettä. Takaisin tullessa se sitten kostautuu kolauksella. Saisi myös palata lähemmäs. Ei jaksa hinkata tätä liikettä, kun hyppynouto on kunnossa.

Ei hullumpi treeni =o)

Klo 20-21 Kilon maneesi.
Kauden ensimmäiset agilitytreenit.

Monen kuukauden tauon jälkeen Martta pääsi agin pariin. Maneesissa paljon hevosen lantaa, koira tonki turpeessa kuin tryffeleitä etsien ;-) Malttoi kuitenkin keskittyä kuuntelemaankin. 

Esteinä aitoja, putki, pussi ja kepit. Tässä vaiheessa ei vielä paljon analysoitavaa ole. Esteen jälkeen koira pitäisi saada oikeaan paikkaan tai lähtemään oikeaan suuntaan. Putkessa ja pussissa ei ongelmia, mutta kepit on menneet joskus aiemmin jo paljon paremmin. Onneksi treenitauko on ohitse =o)

Positiivista? Koira on ”hanskassa”. Aikuinen, tottelevaisuuskoulutettu, ei tarvitse ENÄÄ pelätä, että se karkaisi jonnekin, tai no korkeintaan väärälle esteelle. Haittana tässä se, että Martta on nyt liikaakin kiinni kädessäni (jossa tunnetusti kasvaa makupaloja), nyt tarvitaan lisää ”vapautta”, jotta koira uskaltaa irtautua pyydettyyn suuntaan ja suorittaa esteen.

Into on ainakin kova, agility edelleen Martan mielestä tosi kivaa. Keväällä kisakunnossa?

17.1. lauantai.
Viikon aikana muutama yksittäisen liikkeen harjoitus, paikallaoloa sisätiloissa ja rappukäytävässä, ulkona luoksetuloja, maahanmenoja ja seisomisia. Ruokailua ennen kaukokäskyjä.

Klo 12-13 Treenit parkkipaikalla, lunta nilkkaan asti. Paritreenausta.
Paikallaolon treenasin makuuttamalla koiraa autossa, takaluukku auki.

Seuraaminen ok. Pientä edistämistä ajoittain, ei paha.

Maahanmeno ei ihan nätti, kyynärpäät hivenen ilmassa, lumihankeen ei ollut niin kiva mennä maate.

Luoksetulo kaunista katsella. Kaikki osiot kauniita. Ekalla kerralla palkkasin seisomisesta, toisen otin loppuun asti.

Seisominen tökkii, tarjoaa istumista. Käskynä edelleen ”so”, joka ei millään ala asettua suuhuni, harkitsen paluuta vanhaan seiso-käskyyn. Sen voi sanoa peh-me-äm-min. Muutama onnistunut seisominenkin kyllä, joista palkkaus.

Nouto oli hieno, ei edes ulahtanut noutoon lähtiessään!

Kauko-ohjaus oli myös moitteeton =o)

Hyppy muuten ok, mutta kolauttelee. Lisäsin yhden laudan ja pitää alkaa treeneissä hyppyyttää säännöllisesti yhtä ylimääräistä lautaa. Yleensä kolauttaa takastullessa, kun istuu niin lähellä estettä taaksepalkkauksesta huolimatta. Hyppynoudossa ei kolautusongelmaa, eikä muitakaan ongelmia.

Klo 20-21 agilitytreenit Espoossa maneesissa.
Aitoja, putkea, rengasta, puomia, keppejä. Paljon keppejä ja koira menee ihan kivasti, jos minä en koko ajan häiritsisi sen suorituksia =oI Irtautumistreeniä tarvitaan ja paljon. 

Otin yhden paikallaolon myös maneesissa. Vinkui =o( Annoin maata niin kauan, että kyllästyi vinkumiseen (pysyi muuten rauhallisen ja varman oloisesti paikallaan, muiden suorittaessa esteitä) ja palasin vasta sitten palkkaamaan.

Huomenna TOKO Lahdessa, jännittää.

18.1. sunnuntai.
Aamusta Lahteen. Kehä klo 9. Tuomarina Ossi Harjula.
Ennen kehää ehdin hermoilla ihan riittävästi. Pidin Marttaa makuulla ja syöttelin sille frolicin palasia. Pikkasen seuraamista otin ja yhden seisomisen, ihan ok.

Olimme ensimmäisessä avoimen ryhmässä ja suoritusvuorossa kolmansina.

  • Paikalla makaaminen 9. Oli aluksi hieman vinkunut, kertoi ”yleisö”, tuomari ei asiasta maininnut. Piste lähti, kun Martta ei noussut ekalla istumaan – oli siis liiankin rauhallinen rauhoitusharjoituksen jäljiltä.

  • Seuraaminen 7. Ja sekin oli liikaa! Ihan kaameeta laahustusta, kontaktista ei tietoakaan. Jatkuvaa haukottelua (rauhoittelua, jota en ole huomannut aiemmin esiintyneen). Ihan hetkittäin seuraaminen oli sellaista kuin se parhaimmillaan on ollut, parhaat pätkät olivat kaukana yleisöstä ja juoksuosuus. Istumiset olivat toooodella hitaita ja loppuistuminen jäi suorittamatta kokonaan.

  • Maahanmeno 0. Ei hemmetti, jäi istumaan ja tiesi, että maahan olisi pitänyt mennä. Käsky oli mielestäni ihan entisenlainen; napakka, mutta ystävällinen. En kääntynyt katsomaan (painostamaan) ja luotin siihen, että maahan menee. Järkytys kääntyä ympäri ja huomata, että siellä se ISTUU =o( Kun lähdin palaamaan luokse, koira singahti pois istumisestakin, mutta sain sen rauhoitettua.

  • Luoksetulo 7. Alku ok, seisominen olisi saanut olla napakampi, vaikka vauhtiin nähden ei kovin pitkäksi mennytkään. Käskynä normaaliäänellä sanottu ”seiso”. Loppu vauhdikas, mutta tuli jonnekin edessä- ja sivullaistumisen välimaille. Ja siitä käskyllä sivulle.

  • Seisominen 8. Ilmeisesti ei pysähtynyt ihan nappiin, en vilkuillut sivuilleni, joten en tiedä ja tuomari ei hiiviskelystä moittinut. Käskynä rauhallisella ja iloisella äänellä sanottu ”seiso”. Lopussa istuminen oli hyvin hidas.

  • Noutaminen 8. Alussa pieni vinkaisu, malttoi hyvin odottaa käskyä. Hyvin kapulalle ja hyvä palautus, mutta viimeisellä parilla metrillä pureskeli ja luovutus hiukan liian kaukana edessä.

  • Kauko-ohjaus 0. Meni maahan jätettäessä ihan ok, mutta sen jälkeen väisti katsetta ja ”istu”-käskyllä vain nytkähti, ei noussut kuin vasta kolmannella tai neljännellä, maahan ekalla, ja taas sama, istumaan vasta noin kolmannella käskyllä. Maahan ok. Lopussakin istumaan nousu oli kovin vaivalloista. Yritin rentouttaa tunnelmaa ennen hyppyä, mutta en tainnut onnistua. Taputtelin ja riehaannutin koiraa. Viritin hyppyyn höpöttämällä vanhaa tuttua ”nyt hyppäämään…” Vaikka treeneissä ei ole enää tarvinnut viritellä.

  • Hyppy 0. Malttoi hyvin odottaa hyppylupaa, hyppäsi hyvin, istumisella ei pitänyt kiirettä, vaan katseli kehän ulkopuolisia tapahtumia kaikessa rauhassa, vaikkei siellä sen kummempia edes tapahtunut. Istui kuitenkin yhdellä käskyllä, kunhan kiireiltään ehti. Takaisinpäin hyppy ei sitten onnistunutkaan tai onnistui se, mutta käskyjä tarvittiin kaksi ja kolmaskin kai, jossa mukana ohjaajan askel taaksepäin =o(

Kokonaisvaikutus 7. Yhteispisteet 117p. = AVO3.

Kyllä on treeneissä ollut pikkasen kauniimpaa katseltavaa viime aikoina. Tämänpäiväinen suoritus oli todella masentava esitys.

Miksi sitten näin? Koepaikka oli aika levoton, vaikka tokokehät oli mukavasti sijoitettu kauimmaiseen päähän hallia. Näyttelyssä koiria kuitenkin tuhatkunta. Treenit olleet liian rauhallisessa paikassa? Alettava treenaamaan mahdollisimman häiriöisillä paikoilla ja välillä myös mahdollisimman kokeenomaisissa olosuhteissa. Match Show parkkihalleista varmaan löytyy joku nurkka jossa treenata. Juna-asemilta, lentokentältä ja supermarkettien liepeiltä saattaisi myös löytyä apua häiriöiden puutteeseen.

Muutama tunti oman vuoron jälkeen, odotellessani voittajaluokan alkua, treenasin erittäin kokeenomaisissa olosuhteissa. Seuraamista, maahanmenoa, luoksetuloa, seisomista, noutamista ja kauko-ohjausta. Luonnollisestikin koira teki moitteetta kaiken muun, paitsi kauko-ohjauksessa oli epävarmuutta. Läheltä vaihtoi asentoa ihan hyvin, kauempaa ei niin mallikkaasti kuin yleensä viimeaikojen treeneissä.

Päivän piristys oli treenikaveri Wilman (ja Marin) voittajaluokan voitto ykköstuloksella =o)

25.1. sunnuntai. Klo 14.
Korson Eurosparin parkkipaikalla etsimässä häiriöitä.

Liikkeet (lukuun ottamatta paikallaoloa) peräkanaa. Palkaten onnistumisista kehuin, namein ja patukalla. Seuraaminen ihan tyydyttävää. Maahanmeno tökkii nyt taas, mutta meni toisella yrittämällä, pääsin kehumaan. Luoksetulo vauhdikas ja hyvä, mutta seisahtumista pitää muistaa hioa. Seisominen ok, seiso-käskyllä. Nouto ok. Kauko-ohjaus kolmesta metristä ok, viidestä en nyt edes kokeillut. Hyppy ok, lautaa 65cm. Ja huppynouto laipallisella puukapulalla oli hieno lopetus.

Häiriönä oli Nikke-Susa yksityisopetukseen tullut nuori amstaffipoika + monensortin ohikulkijat.

Agitreenit jäi tältä viikonlopulta väliin, kun Turun näyttelyssä vierähti tunti jos toinenkin. Mutta ensi viikonloppuna sitten taas. Ja parkkihallitreenitkin alkaa tottiksessa, hienoa.

31.1. Lauantai klo 20-21
Agitreenit Kilon maneesissa.
Harrastushulluus huipussaan, kun kuolemaa uhmaten ajoin kaameassa lumimyräkässä Kiloon, kaivettuani ensin autoa hangesta puoli tuntia – ja lähes koko ryhmä paikalla! Sää ei ole mikään este lähteä treeneihin =o) Onhan se niinkin, että maneesissa oli olo kuin paratiisissa, lämmintä ja valoisaa, kun tuulesta ja tuiskusta sisälle astuttiin.

Treeni meni hienosti, vaikka juuri matkalla mietin, että mitään edistystä EI VOI tapahtua, kun kerran viikossa treenataan ja välipäivinä ei käydä lähelläkään esteitä. Ohjelmassa hyppysuoraa, putkea ja keppejä. Valssausta ja suoralla irtoamista, eteenpäin tietysti. Erityishuomiota kepeille vientiin, joka alkaakin jo pikkuhiljaa sujua.

Välipalaksi ja palkkioiksi Martta söi suuret määrät hevosen lantaa, lantakasat olivat ajoittain aika kohtuuton häiriö. Mutta siitä viis. Erittäin onnistunut treeni, kyllä kannatti myrskyssä ajella.

1.2. Sunnuntai klo 15-18
Lauttasaaressa kauden ensimmäinen parkkihallitreeni.
Ohjelmassa vieraileva kouluttaja, jolle saimme purkaa sydäntämme. Porukassa viisi Larun kouluttajaa hakemassa vinkkejä tällä kertaa oman koiran koulutukseen (3x VOI, 1x EVL ja minun AVO-Marttani). Olimme toivoneet vastausta kysymykseen miksi treeneissä sujuu, mutta kokeissa ei. Kävimme pitkän ja antoisan keskustelun aiheesta ja luulen, että jokainen sai näistä tunneista paljon ajateltavaa. Jokainen sai myös käytännössä tehdä koiransa kanssa jonkun liikkeen tai kokeeseen liittyvän asian. Kehään sisälle tulo oli monen ongelma, mitä tapahtuu siinä, kun tullaan kehään? Usein koira toimii hyvin kehän ulkopuolella, miksi se ei sitten toimi puolen minuutin kuluttua kehässä? Analysoitiin, mitä ohjaajat tekivät eri tavalla kehänauhan ulko- ja sisäpuolella.

Mitä itselleni jäi mieleen? Yritän rauhoittaa itseäni koetilanteessa. En ota koiraa mukaan hermoilemaan ennen kehää, vaan annan sen odotella vuoroaan häkissä tai autossa, sillä aikaa kun itse poltan liian monta tupakkaa ja rupattelen hermostuksissani muiden kisapaikalla olevien tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Yritän mennä kehään pitämään hauskaa ja nauttimaan ihanista hetkistä hyvin koulutetun koirani kanssa. Luotan itseeni, jolloin koiranikin luottaa minuun. Yritän käyttäytyä, kuten treeneissä. En pokkuroi tuomarille, vaan keskityn omaan koiraani ja meidän suoritukseemme. 

Treeneissä pyrin toimimaan kuten kisoissa, jätän turhan seisoskelun vähemmälle, tai jos tulee tarve seisoskella ja rupatella, laitan koiran autoon tai häkkiin. Suunnittelen treenin huolellisemmin ja teen suunnitelmien mukaan. Paikallaolossa kokeilen palkan jättämistä koiran näkösälle, tavoitteena rauhoittaa tilannetta, jolloin vinkuminen toivottavasti jäisi pois. Myöhemmin siirrän palkan ”kehän” reunalle ja totutan koiran siihen, että palkka on siellä aina, ja sen saa kun on rauhassa suorittanut paikallaolon.

Viikon kuluttua koe. Suurin työ on itseni psyykkaus. RAUHOITU! PIDÄ HAUSKAA! NAUTI!

Klo 22.45-23.
Ilolan ”vinttikoirarata” = paikoitusalue Tuusulantien varressa, jäinen rinki.
Kotimatkalla pistäydyimme pissattamassa Marttaa ja Foggya Ilolan P-paikalla. Martalle palkaksi ajattelemani iltaruoka oli vielä käyttämättä eli pieni treeni oli paikallaan.

Seuraamista, maahanmeno, luoksetulo, seisominen, nouto, kauko-ohjaus ja syömään.

Seuraaminen innokasta. Maahanmeno nopea – luotin koiraan, enkä vilkuillut taakseni =o)

Luoksetulossa taaksepalkkausta alettava jälleen suosimaan, seisominen ei ollut niin jämpti kuin toivoisin. Muuten ok.

Seisominen oli hyvä. Samoin nouto, vaikka häiriöksi tuli muutama autollinen nuoria miehiä, jotka halusivat ajaa sivuluisussa jäärinkiä ympäri uudestaan ja uudestaan. Kauko-ohjauksessa ohi sujahtavat autot häiritsivät vielä enemmän kuin noudossa, mutta rauhoittelin tilannetta ja asennonvaihdot sujuivat loppujen lopuksi ihan ok. 

Olipahan ainakin uusi täysin vieras paikka ja runsaasti häiriötekijöitä. Tavoitteena kuitenkin saada koira keskittymään vain minuun paikassa kuin paikassa.

3.2.04 Tiistai 
Omalla vasta-auratulla parkkipaikalla. Niken houkuttelemana ;o)
Iltaruoka mukana kannellisessa rasiassa loppupalkkana. Välipalkat ja innostuksen kasvatus patukalla.

Seuraaminen kohtalaista, aluksi ihan hyvääkin, mutta jossain välissä alkoi ryydyttää ja maailma alkoi kiinnostaa enemmän. Pikkasen patukkariehua hetkellisestä oikeasta paikasta ja taas kulki paremmin. Seurautin suoraan ja tiukkaa ympyrää vasempaan ja oikeaan.

Maahanmeno tökkii =o( Jäi istumaan. Kommentoimatta sen kummemmin otin uudestaan, jäi puoli-istuvaan asentoon. Patukalla innostaen nopeita maahanmenoja ilman seuraamista. Sitten seuraamista ja satunnaisia maahanmenoja. Toimii.

Luoksetulossa ensin ravisteli odota-käskyn pois päältä ja käväs seisomassa, aloitin uudestaan alusta kommentoimatta (=moittimatta). Seisominen hieman pitkäksi, palkkasin kuitenkin patukan taakseheitolla ja heti uusiksi. Paljon parempi pysähdys. Muutama toisto.

Liikkeestä seisomisessa meinasi istua, mutta eipäs istunutkaan =o) Pari toistoa ja varmuutta tuli lisää.

Nouto ok, palkkaus patukalla.

Kauko-ohjauksessa ennakointia, pitää ottaa taas pidempiä taukoja asennonvaihtojen välillä.

Hyppy nyt kahdessa osassa. Patukka lensi kauas. Hyppy käsky ja samalla vapautus palkalle. Koira istumaan useamman metrin päähän esteestä, itse toiselle puolelle ja kutsu luokse. Muutama toisto. Ja lautaa n. 60cm, ei kolauttele.

Ruokapurkki koiran taakse. Ilmoitus ”takana”. Kaukokäskynä makuulta istumaan ja vapautus purkille. Aloitti vain vinkumisen heti, kun purkki oli tiedostettu. Ei hyvä. Paikallaoloa ei kokeiltukaan, mutta tuskin näkyvissä oleva purkki siinäkään rauhoittaa, jos ei kakessakaan.

Paikallaolossa jatketaan apuohjaajan satunnaispalkkauksilla. Se on toiminut hyvin.

VÄLIHUOMAUTUS: TOIVO ELI MARTAN POJANPOIKA SAAPUI TALOON. YRITÄN HUOMIOIDA MARTTAA JA TOIVOA MOLEMPIA YKSILÖINÄ, MUTTA AIKAA ON RAJALLISESTI, JOTEN SAA NÄHDÄ MITÄ UUSI TULOKAS VAIKUTTAA MARTAN KOULUTUKSEEN. Toivon koulutus on aluksi suhteen luomista ja hauskanpitoa.

7.2. klo 20-21.30
Kilon maneesi. Agilitytreenit joiden ohessa pikkasen tottistakin; paikallaoloa, seuraamista, maahanmenoja, seisomisia, luoksetuloa ja kauko-ohjausta, mutta ei yhteen pötköön vaan agilityn joutoajalla.

Agitreeneissä onnistumisen elämyksiä, ja toisaalta pudotusta maanpinnalle, että paljon on vielä hiottavaakin =o) Kepit sujui taas paremmin kuin viikko sitten. Treenasin sisäänmenoja erikseen ja muutaman kerran kepitin koko rimpsun. Muita esteitä olivat pussi, rengas ja runsaasti aitoja joilla valssailtiin ja yritettiin leikata takaa. Puomin kontaktit jäi nyt treenaamatta, kun puomi oli päässyt jäätymään vaaralliseen kuntoon. Rengas tuntuu varmalta – Martta teki renkaan myös ottaessaan varaslähdön, vaikka olin selin siihen.

Agitreenien jälkeen otettiin vielä paikallaoloharjoitus Maxin ja Martan kanssa, kun sattumalta ovat huomisen ensimmäisessä TOKOssa vierekkäin makaamassa. Ihan mukavasti makasivat, vaikka ovat vanhoja leikkikavereita eli sen puoleen ei huolta huomisesta.

8.2. Sunnuntai
Tampereella mahdollisuus osallistua kahteen kokeeseen samana päivänä.
Lähdettiin puolen perheen kokoonpanolla liikenteeseen eli Gitte jäi Toivon kanssa kotiin, Mika, Eetu, Martta ja minä ajeltiin Tampereelle.

Parkkihallissa kävelytin Marttaa ensin hallia ristiinrastiin ja paikoitin sen sitten häkkiinsä odottamaan vuoroaan.

  • Ennen ensimmäisen kokeen paikallaoloa, otin koiran häkistä, seurautin kehälle ja syötin muutaman rauhoittavan, siis makupalan ;-) Koira vinkuvainen. Vinkuminen jatkui paikallaolossa ensimmäiset puoli minuuttia, sitten kahden minuutin rauhallinen makaaminen ja lopuksi puoli minuuttia vinkumista. Pisteitä 9. (Ensimmäisen kokeen tuomarina Ilkka Sten.)

  • Koira häkkiin, ennen meitä oli muutama koira. Yksittäissuorituksiin hain koiran siinä vaiheessa, kun edellinen alkoi suorittaa kauko-ohjausta. Koira häkistä, patukalla viritystä, muutama nopea maahanmeno ja riehakasta seuraamista. Patukka housunkaulukseen takin alle ja kehään.

  • Seuraaminen oli mallikasta suorilla osuuksilla, mutta käännöksissä aukesi ja istumisten rintamasuunnissa oli toivomisen varaa. Lopussa istuminen kesti luvattoman kauan. 7,5.

  • Maahanmenossa kyynärpäät olivat pitkään ilmassa, kun käännyin koira oli kyllä jo maassa. 7.

  • Luoksetulossa seisahtuminen meni pitkäksi, annoin aika hiljaisen ja pehmeän käskyn olosuhteisiin nähden. 6.

  • Seisominen 9, otti muutaman askelen.

  • Noutaminen 8.5. Haukahti noutoon lähdössä. Tarttui riehakkaasti kapulaan ja palautti mallikkaasti melkein loppuun asti, mutta noin metriä ennen kuin oli luovutuspaikalla aloitti massiivisen kapulan pyörittelyn suussaan, jota jatkoi aina irroituskäskyyn asti. Siirtyminen edestä sivulle liian riehakas välipompun kera.

  • Kauko-ohjaus 8. Levoton. Vinkui ja marmatti. Ei totellut ensimmäistä istumiskäskyä ja tuli vähän eteenpäin. Tähän asti oli kivasti pullat uunissa, normaalilla hyppysuorituksella ykkönen olisi ollut plakkarissa…

  • Mutta… hyppy NOLLA. Viritin hyppyyn varmuuden vuoksi. Malttoi odottaa käskyä ja hyppäsi ihan ok. Esteen toisella puolella huomasikin, että Mika ja Eetu olivat ilmaantuneet katsomoon, joten siinä hyvä tekosyy olla kuuntelematta istu-käskyä. Istui toisella käskyllä aikansa vaellettuaan ja kolautti vielä massiivisesti takaisin tullessaan eli ei jäänyt pisteitä tuomarille annettavaksi.

Kokonaisvaikutus 9. Yhteispisteet 143,5 ja AVO2, kaikkien aikojen toiseksi parhaat pisteet avoimesta.

Kehuja koiralle, moitteita häiriköimään tulleelle isännälle ja koira häkkiin odottelemaan seuraavan kokeen alkua.

Kakkoskoe alkamassa 20 minuutin kuluttua. Lähdettiin vähän ulos kävelemään koko porukka ja Martta teki massiivisen kasan, joka sisälsi agitreeneissä syötyä hevosenlantaa. Autossa sattui olemaan uudenuutukainen hyppyeste, joten eikun treenaamaan muutaman hypyn verran. Tietysti se siellä parkkipaikalla sujui täydellisesti =o) Muutama patukalla viritetty maahanmeno ja takaisin halliin ja häkkiin vielä viideksi minuutiksi.

Kakkoskokeen paikallaoloon hieman rauhallisemmalla mielellä. Pientä ääntelyä koira piti tuomarin avaussanojen ajan, mutta rauhoittui ennen maahan komennusta. Maasta kuului vielä yksi matalaääninen ”alistunut” pitkä huokauksen ja voihkaisun välimuoto, mutta ei vinkumista!
Paikallaolo 10 =o) (Toisen kokeen tuomarina Juha Kurtti.)

Yksi koira ennen meitä, koira häkkiin muutamaksi minuutiksi.

Martta taas häkistä, kun edellinen suoritti kauko-ohjausta. Patukan heiluttelua, muutama maahanmeno, patukka housunkaulukseen takin alle ja menoksi.

Mika komennettu Eetun kanssa ulos koko hallista.

  • Seuraaminen ajoittain loistavaa, samoja virheitä kuitenkin kuin ykköskokeessa eli istumisissa toivomisen varaa. Kontakti ei pysynyt yllä koko aikaa, vaan yleisö kiinnosti tai kaikki tapahtumat mitä kehän ulkopuolella tapahtui samanaikaisesti. 8,5.

  • Maahanmeno oli kakkoskokeen kompastuskivi. Annoin käskyn kuten treenatessakin eli katse suunnattuna suoraan eteenpäin. Koira oli nytkähtänyt ja painunut alaspäin, mutta ei maahan asti ja ennen kuin käännyin ympäri, oli jo noussut takaisin ryhdikkääseen istuma-asentoon. NOLLA. Ja siihen nollaan meni kakkoskokeen ykkönen =o( Vastaisen varalle, ehkä kuitenkin yritän sivusilmällä vilkaista koiraa antaessani käskyn.

  • Luoksetulo 7, pysähtyi ihan kivasti vauhdin huomioon ottaen, päästi äänen liikkeelle lähtiessään, ja perusasento lopussa oli kaikkea muuta kuin suora eli jossain edessä ja sivullaistumisen välillä, kun olisi pitänyt olla edessä. Annoin pysähtymiskäskyn aika jämäkällä äänellä.

  • Seisominen 10. Ilmeisesti ei valittamista. Annoin käskyn liioitellun kauniisti ”seisoo”, mutta se kannatti.

  • Noutaminen 7. Samat virheet kuin ykköskokeessa, paitsi alkuhaukahdus lähenteli jo karjaisua ja pureskelu lopussa oli karjaisun kanssa tasapainossa. Pitää treenata nyt hetken aikaa hillittyä käytöstä. Onhan se kiva, että nouto on Martan mielestä kivaa, mutta ei sen tarvitse ihan näin kivaa olla. Ehkä vähän treeniä, jossa kapula lentää, mutta sitä ei saakaan noutaa, jos ei osaa olla hillitympi.

  • Kauko-ohjaus 7. Protestiääniä kuului useampaan otteeseen (marmatusta), ensimmäinen istuminen vaati kaksi käskyä ja asennonvaihdot olivat tosi liikkuvaisia, lähinnä vatkaamista, ei suoranaista eteenpäin siirtymistä niinkään. 

  • Hyppy 5,5. Viritin taas. Malttoi ihan hyvin odottaa käskyä. Katseli yleisöä ja hyppäsi, istui ihan nätisti ekalla tiukalla käskyllä, mutta takaisin tullessa harhautui katselemaan liikkeenohjaajaa ja sihteerien pöydän vieressä olevaa noutokapulaansa ja vasta tiukalla lisäkäskyllä palasi ruotuun.

Kokonaisvaikutus 8,5. Yhteispisteet 154, ja toiseksi viimeiseen koiraan asti niillä pisteillä oltiin jaetulla kolmannella tilalla =o)

Martan kaikkien aikojen parhaat avoimen pisteet.

Seuraava koe ensi lauantaina. Varsinaista treenaamista tuskin ehdin harrastaa ennen sitä, mutta suunnittelua sitten sitäkin enemmän ja itseni psyykkausta. Koiran häkitys oli ilmeisen hyvä ratkaisu, koska oma hermostuminen ei siten ehtinyt tarttua koiraan kuin sen muutaman minuutin ajan minkä oli seurassani siirtyessämme kehään.

11.2. keskiviikko klo 20.30-21.30
Tapiolassa parkkihallissa. Toivokin mukana autossa ja pikkasen parkkihallin lattiallakin juoksentelemassa.

Paikallaoloa ei kehdannut ottaa, kun pakkasta -15 ulkona, joten hallissakin aikas viilee.

Seuraamista, maahanmenoa, luoksetuloa, seisomista, noutoa, kauko-ohjausta, hyppyä ja hyppynoutoa. Ensin järjestyksessä ja sitten hinkaten noutoa kapulaa vieden, jos se vähentäisi saalistusulvahdusta. Kapula myös aseteltiin niin lähelle seinää, ettei koira pystynyt tekemään saalishyppyä. Kauko-ohjausta piti myös kokeilla useamman asennonvaihdon verran.

Seuraaminen oli ajoittain mainiota. Maahanmeno tyydyttävä, luoksetulo aika siisti ja seisominen hieno =o)

14.2. lauantai
Laiskuus iski, jos ei huvita, ei pidä harrastaa. Siispä jätin Hollolan tokon väliin ja samaan syssyyn painuin nukkumaan sen sijaan, että olisin lähtenyt maneesiin agilitytreeneihin.

15.2. sunnuntai klo 15-17
Lauttasaaren parkkihallissa. Rakennettiin kehä ja tehtiin kisanomaiset treenit. Palkkasin, sen minkä palkkasin, patukalla, makupaloja ei ollut edes mukana. Aikamoista sähellystä se oli, että ehkäpä makupalapalkkauksessakin on oma pointtinsa rauhoittavana tekijänä. Haluaisin vain, että Martalle tulee mielleyhtymä, että kehänauhojen sisäpuolella on kivaa, ja jos on oikein onnistunutta, niin saattaa saada patukanrepimispalkinnon, patukka kun aina kuitenkin on mukanani housunkauluksessa ja Martta sen kyllä tietää. Haluan, että Martalla on kanssani hauskaa kehässä ja että se on kanssani siellä juuri siksi, koska se on hauskaa – eikä siksi, että siellä saa nameja.

Ehkä haluan liikaa.

Otin avoimen liikkeet peräperää kokeenomaisesti. Jos joku tökki, korjasin ja korjaamalla toimivasta palkkasin. Jos joku toimi tosi hyvin palkkasin patukalla, mutta pääasiassa pyrin palkkaamaan kokeenomaisesti, eli hillitysti mutta selkeästi kehumalla. Paikallaololiikkeessä liikkeenohjaaja Nikke avusti sen verran, että kävi muutaman kerran antamassa namin ja sillä paikallaoloon saatiinkin taas keskittymistä ja hiljaisuutta.

Kehätreenin lisäksi treenasin luoksetuloja pysähdyksen kera palkaten patukanheitolla koiran yli, kun se pysähtyi hyvin. Treenasin kauko-ohjausta rau-hal-li-ses-ti. Etenemisongelma on palaamassa, kun koira kuumuu, myös vinkumista on tullut lisää. Nopeita maahanmenoja hioin patukalla innostaen. Liikkeestä seisomisia hioin rauhoittaen itse itseäni ja seisahtaminen onkin nyt kaunista – ja hiljaista, kun käskyn voi antaa kuiskaten, silloin se tehoaa parhaiten. Loistavaa seuraamista treenattiin myös ihan treenaamisen ilosta. On kivaa, kun pääsee parkkihalliin pariksi tunniksi touhuilemaan, ettei tarvitse palella ulkona pakkasessa =o)

Treenasin myös hyppynoutoa ja metallikapulan pitämistä rauhallisesti. Kun Martta kuumuessaan puree metalliakin niin puukapulan käsittely alkaa olla jo hävytöntä. Nyt on vaan rauhoitettava tunnelmaa. Namit käyttöön Ota – pidä rauhallisesti – saat namia.

16.2. maanantai-ilta

Nakkasin metallikapulan lattialle ja Toivo (8vkoa) meni innoissaan sitä tutkimaan. Nosti sen suuhunsa ja lähti innoissaan tuomaan sitä minulle näytille, kehuin tietysti kovasti, ja kaivoin esille kameran – pitihän se ikuistaa =o)

Toivo 8 vkoa ja metallikapula

Toivon kanssa olen treenannut vasta istumista ja ulkona perässä tulemista. Tietty luoksetuloa kutsuttaessa ja vihellettäessä, eihän sitä muuten voisi pitää vapaana. Istumistakin treenataan lähinnä käytännön syistä, ei ole mukavaa, jos pentu pomppii kun laitan sen ruokaa tarjoiluvalmiiksi – on mukavampaa, että se malttaa istua ja odottaa. Toinen paikka missä on terveellistä istua, on hissi – muuten saattaa jäädä varpaat tai häntä hissin oven väliin.

28.2. lauantai klo 20
Kilon maneesi, agilityn ratatreeni.
”Rengas, aita, puomi, putki, aita, aita, aita, aita, aita, kepit, aita, kepit, aita, aita, rengas.”

15 esteen rata. Kepeillä hevosenpaskaa, johon Martta jämähti niin tiukasti kuin olla ja saattaa.

Sama rata kahteen kertaan. Ekalla kerralla karkas puomilta putkeen – ja väärästä päästä sisään. Sekoiltiin seuraavalla aidalla, tai minä sekoilin. Hyppysuora meni aika kivasti, mutta kepeille vienti takkusi pahoin ja keppien loppupäässä oli hevosenlanta-ansa, johon Martta jäi välipalalle. Sähellettiin aita, taas kepeille jossa ongelmia päästä lanta-ansasta ohitse. Aita ja karkaus puomille, aita ja lopuksi vielä renkaan ohitus =o(

Uusinnassa rengas, aita ja puomi ok, putkeenkin oikeasta päästä sisälle, sähellystä taas putken jälkeisellä aidalla ja hyppysuora meni heikommin kuin ekalla kerralla, mutta kohtuullisesti kuitenkin. Kepeille vienti edelleen liian kehno. Ja loppupäässä en saanut koiraa pois kepeiltä, kun piti sitä lantaa syödä. Patukan vilautus, niin jo alkoi pujottelukin maistua. Keppien jälkeiset aidat ok, nyt ei karannut enää puomille, aita ok, mutta renkaan ohitus renkaan ja kehikon välistä =o(

Loppu uusiksi käskyttäen rengasta heti aidan jälkeen ja siten ok.

Ihan pikkasen on vielä hiomista ennen kuin uskaltaudun virallisiin kisoihin seuraavan kerran ;-)

29.2. sunnuntai klo 15-18
Larun parkkihalli. Tokotreenit.
Treenasin perinteiseen tapaan itsekseni, enkä kehänauhojen sisäpuolella. Paikallamakuu ryhmäliikkeenä avustajan käydessä syöttämässä Martalle makupaloja säännöllisen epäsäännöllisesti. Rauhoittava vaikutus.

Avoimen liikkeitä hioin, lisäksi hyppynoutoa. Avoimen noudossa vein kapulan ja asetin liki seinää – saalisloikka jää silloin pois ja kun kapulaa ei heitä, ei koirakaan niin kuumene. Palkkasin vaihtelevasti patukalla revittäen tai makupaloin. Motivaatio on kateissa minulta, ei koiralta onneksi.

14.3. sunnuntai klo 15-18
Larun parkkihalli. Tokotreenit.
Motivaatio vielä entisestäänkin kadonnut, pitäisi kai ilmoittautua muutamaan kokeeseen, josko siitä intoa löytyisi. Koirien kanssa lenkkeily on mukavaa, mutta tällä hetkellä kouluttaminen ja varsinkin liikkeiden hiominen ei voisi vähempää kiinnostaa =o(

Treenasin kuitenkin pikkasen, kun kerran halliin asti oli tultu. Paikallaolo porukalla meni ok, avustaja kävi palkkaamassa muutaman kerran ja koira aika kivasti. Otin myös paikallaistumisen, mutta en mennyt pois näkyvistä ja kävin palkkaamassa muutaman kerran, rauhallinen istuminen.

Seuraaminen innokasta, perusasennot ihan kivat ja nopeat. Maahanmeno sujui tänään mukavasti. Luoksetulo oli ok, myös pysähdys aika hyvä. Seisominen hieno. Nouto rauhallisempi nyt, kun ei ole kovin usein heitetty, vaan useimmiten kapula viedään. Kauko-ohjauksessa iso takapakki, maasta istumaan – takapuoli ei pysy paikallaan, vaikka olisin ihan nenän edessä. Pitänee taas aloittaa alusta, vaikkei jaksais. Treenaan kotosalla kaikessa rauhassa kuitenkin myös, maasta seisomaan nousun ja siitä takaisin maahan, tekniikkaa. Ehkä istu-maahan on sen rinnalla helppo juttu.

Hyppy meni ihan kivasti ja myös hyppynouto oli ihan ok. Pientä pureskelua noudoissa kyllä on edelleen.

19.3.04 perjantai klo 18 ->  
Sossulla Koivukylässä. Kerrankin paikalla ajoissa! Ehdin treenata itsekseni lähes kaikkia avoimen liikkeitä, ennen kuin treenikamut saapuivat paikalle.

Yksikseen treenasin seuraamista, maahanmenoja, luoksetuloa, seisomista, kauko-ohjausta ja noutoa. Maahanmenossa ja seisomisessa siirryin koiran taakse, kuten uudet säännöt käskevät. Ilmoitin Martan kolmeen tokoon, jotka kaikki on vasta uusien sääntöjen aikaan.

Niken ja Marin ankarien katseiden saattelemana treenasin kaikki avoimen liikkeet läpi. Vinkkejä sateli, joten tästedes palkkana käytetään enemmän rauhoittavaa silittelyä. Lisäksi Martta pitäisi saada hieman laihtumaan, mummo on päässyt pikkasen paisumaan tässä talvikuukausina ja se näkyy motivaatiossa ja vauhdissa.

20.3.04 lauantai klo 18->
Sossulla Koivukylässä paritreenit. Avoimen liikkeet läpi + voittajaluokasta hyppynouto. Paikallaoloa ei otettu. Maahanmenon jouduin ottamaan kahteen kertaan, samoin luoksetulon, koska eivät ensimmäisellä miellyttäneet. Luoksetulo oli ekalla kerralla hiukan hidas, piti pikkasen innostaa toiseen yritykseen. Noutoa toistettiin myös muutama kerta. Kapulan paiskasin lumihankeen, jolloin se ei niin innostanut saalishyppyyn. Kohtuullista pureskelua.

Palkkana makupaloja, patukankiskomista ja loppupalkkana iltaruoka.

Keskustellen pohdiskelua, että kokeilen nyt jonkin aikaa vetää liikkeet putkeen, ilman, että pahemmin hinkkaan mitään yksittäistä liikettä tai liikkeen osaa. Ja lopuksi aina ruokakuppi.

Klo 20->
Kilon maneesissa agilitytreenit. 
1) 4xaita, puomi, aita. 
2) Aita, rengas, aita, puomi, 4xaita.
Puomi ja rengas meni hienosti, moneen kertaan. Itsellä valssaaminen sujui aluksi kankeasti kuin olisi kaksi vasenta jalkaa, mutta vähitellen alkaa askeleet sopimaan paremmin ja pysähtely radalla vähenee. Muutama onnistunut valssaus =o) Martta irtoaa jo paremmin kädestäni, pikkuhiljaa siihen uskaltaa alkaa luottaa, että se suorittaa seuraavan esteen, vaikkei sitä ihan kirsusta taluttaen esteelle veisikään.

Omaa vuoroa odotellessa treenasin keppejä. Koira vasemmalla menee jo tosi hienosti, palkkana patukanrepimistä. Väärältä puolelta (koira oikealla) ei oikein suju, on kai unohtunut treenata. Tein väärän puolen treeniä nyt useamman kerran makupalalla vetäen, kyllä se siitä.

Edelleen vuoroa odotellessani otin pitkän paikallamakuun. Kävin välillä palkkaamassa kyykistyen koiran viereen ja rauhallisesti silitellen + makupala, uusi käsky ja kauemmas. Vinkui aluksi jonkin aikaa hiljaa, mutta rauhottui, kun aikaa kului, eikä vinkumalla saanut palkkaa.

Martta oli poikkeuksellisen rauhallinen. Toivottavasti vain mummous uuvuttanut, ettei vaan kipeä olisi.

28.3.2004 sunnuntaina
Epävirallisen tokon tuomarointi Larun hallissa. 8 alokasta, 4 avointa ja 4 voittajaa. Uusin säännöin.
Martta odotteli autossa kiltisti reilun kolme tuntia. Sitten kehätreeni. Kata tuomarina, Ansu liikkeenohjaajana. Suunnilleen samat kuviot kuin avoimen koirille aiemmin.

Paikallaoloa ei otettu, kun ei ollut muita makaajia kuin Martta.
Seuraaminen oli kehnoa. Haahuilevaa. Muutaman kerran piti käsky toistaa ja sanoa pikkasen tiukemminkin.

Maahanmenoa ei ekalla tapahtunut, toisella käskyllä meni, mutta hitaasti. Pysyi sitten kyllä hyvin paikallaan taaksekävelyn ja sivullepaluuni ajan.

Luoksetulo; jäi paikalle levottomana, tuli vauhdilla, mutta ei pysähtynyt, vaan ainoastaan hidasti ”seiso”-käskyllä. Otin uudestaan. Ei meinannut jäädä edes paikalleen. Kun sitten jäi, teki kauniin luoksetulon, jossa myös hyvän pysähdyksen.

Seisominen oli nappi suoritus, mutta ei Martta ei kestänyt vielä siirtymistäni sen taakse vaan lähti kääntymään mukana. Tein ohituksen uudestaan ja pikkasen parempi oli.

Nouto oli Martalle tyypillinen villi suoritus. Haukahdus lähtiessä. Saalishyppy kapulalle. Pureskeli palauttaessa – muuten hyvä eli huono.

Kauko-ohjauksessa tarvitsi ekaan istumiseen kaks käskyä, muuten ok. Pikkasen tuli eteenpäin, mutta ei paha.

Hyppy ei huvittanut, meni esteelle, mutta ei hypännyt. Alkoi katselemaan ketkä kaikki onkaan paikalla kehässä ja sen ulkopuolella. Toisella hyppäs yli, mutta tuli istumaan esteen viereen, niin että ei siitä takaisinpäin hyppy voinut onnistua. Otin uusiksi ja kohtuullinen suoritus tuli siitä. Huomattavasti parempi kuin ensimmäisestä yrityksestä.

Koska hyppy meni mönkään, ja koska voittajassa usein on kaukokäskyt viimeisenä, otin vielä yhden kaukokäskysarjan ennen kuin vapautin Martan kupilleen, joka kehän ulkopuolella odotti.

Ihan hyvä treeni. Suunnitelmien mukainen. Eli liikkeet kokeenomaisesti läpi, ei liikoja toistoja, vain välttämättömät ja loppupalkka suuri eli päivän ruoka.

7.4. keskiviikko klo 19.45-21
Agilitytreenit Mankkaalla. Valssattiin kovasti ja tehtiin pieniä radanpätkiä.

14.4. keskiviikko klo 19.45-21
Agilitytreenit Mankkaalla. Valssaamista ja keinua. Radanpätkä, aika pitkä pätkä.(Aita, rengas, putki, A, aita, pöytä, aita, puomi, putki, aita, rengas, aita. Putken suu oli puomin ylösmenon/alastulon vieressä, omat ongelmansa oli saada koira putkeen eikä puomille, ja taasen puomilta sujuvasti putkeen. Sujuvuudesta ei ollut kyllä tietoakaan. Valssaamisen sijaan tein piruetteja tai mitä lie ylimääräisiä koukeroita. Puoltoista kuukautta mahdollisiin kisoihin. Hui!

17.4. lauantaina klo 15
Varpusenkujan parkkipaikalla. Häiriötreeni, jossa yleisönä Pertti ja Hertta ohjaajineen & Nikke kouluttajana, lisäksi häkissä kirkumassa Toivo.

Avoimen liikkeet varmistellen läpi. Loppupalkkana ruokakuppi. Koira oli aika vetämätön, into puuttui, tai kyllä motivaation sai esille kaivettua, mutta sitä tosiaan piti kaivaa. Mikähän mättää? Ei voi syyttää juoksujakaan, kun on leikattu koira. Kisa- tai treeniväsymystäkään tuskin on. Varsinaista sairauttakaan ei ole havaittu, muutama outo patukasta irrotus kyllä oli keskiviikkona agilitytreeneissä, vinkaisun kera. Hampaat ja suu tutkittiin huolella, mutta mitään syytä vinkaisuun ei löytynyt. Pitää nyt tarkkailla tilannetta.

18.4. sunnuntai klo 10-15
Liikkeenohjaus Lohjalla bouvierien kisoissa, avo-evl, tuomarina Kaisa Lähdesmäki. Onnistunut suoritus, kun ei pahempia valituksia kuulunut. 10xavo, 3xvoi ja 2xevl. Tulostaso oli aika vaatimaton, ei yhtään ykköstä näissä luokissa. Maneesi oli paikkana kyllä aika vaativa, useampikin koira käyttäytyi omituisesti.

21.4. keskiviikko klo 19
Larussa kouluttajien koulutuksissa otin pikapikaa viiden minuutin paikallaolon ja sitten matalalentoa Mankkaalle agilityyn klo 19.45-21.

Agissa hienoa rataa. Moitteetonta (ainakin mun mielestäni) rataa, jossa aitoja, puomi, putki, keinu, A ja rengas. Itse kämmäsin kolmanneksi viimeisellä aidalla ohjaamalla koiran aidan ohitse, olikin mennyt siihen asti liian hyvin. Aidan takana oli houkuttimena pöytä ja sinnehän Martta singahti, kun sinne kai mä sitä ohjasin =o( No virheistä oppii. Mukavat ja onnistuneet treenit muuten. Martta oli ihan kunnossa, palkkauksessa puri patukkaa vanhaan tyyliin, eli mikä viikko sitten vaivasikin, ei vaivaa enää.

Otin myös keppejä ja voi jee, Martta osaa kepit! Kun koira on vasemmalla puolella, menee kepit jo tosi hienosti, mutta nyt alkaa sujua jo meille vaikeammaltakin puolelta – uskomaton tunne =o)

25.4. sunnuntai.
Liikkeenohjaus Inkoossa. Tuomarina Reija Puolakka. 11 x EVL, 6 x VOI. Koko päivä. Ilma oli onneksi kaunis. Omat koirat autossa heitteillä. Pakko vähentää liikkeenohjauksia, kun ei aika riitä kaikkeen, ei sitten millään. Pariin kokeeseen olen vielä lupautunut, mutta sitten saa muut ohjailla välillä.

Illalla omalla parkkipaikalla Elinan kanssa treenausta. Yritin tehdä avoimeen kuuluvia liikkeitä onnistuneesti, mutta kyllä huomasi, että ajatuksella treenaaminen on taas unohtunut.
Paikallamakuu sujui kohtuudella. Varmastihan Martta siellä pysyy, mutta vinkui ajoittain enemmän ja vähemmän. Palasin lopulta luo, kun ei vinkunut.

Seuraaminen oli ajoittain ihan loistavaa, mutta pysähdyttäessä tahtoi rynniä liian eteen, ja ajoittain seuraamispaikkakin oli liian edessä.

Maahanmeno oli innostaen ja palkiten ihan ok.

Luoksetulossa seisominen alkoi taas tuottaa ongelmia. Ei pysähtynyt ei sitten millään. Toistoja, palkkausta taakse heittäen. Lopulta rauhallisuus valttia, ja sain onnistuneen pysähdyksen aikaiseksi, mutta vauhti hiipui.

Liikkeestä seisominen on ihan ok, joku sentäs onnistuikin.

Nouto on helppo liike. Ei edes pureskellut pahasti. Otin myös muutaman hyppynoudon ja myös se onnistuu.

Mutta KAUKO-OHJAUS =o( Samat vanhat ongelmat, jotka ei kai koskaan ole kunnolla poistuneetkaan. Martta tulee eteenpäin jokaisella istumaan nousulla hypähdyksen verran. Jos olen nenän edessä, tai jos kotona treenaan ruokakupin odottaessa tiskipöydällä, niin sujuu kyllä, mutta kun otetaan matkaa, niin johan alkaa hypähtely ja asennonvaihdot on ihan kaamean vaikean näköisiä. Maahan mennessä pitää asettautua ja istumaan nousussa koira on niin kuin se olisi tosi tuskaista – vitosen kyynärnivelet ja öön lonkat – vähintään. Tai siltä se näyttää!

Avoimen hyppy ihan ok, pikkasen liian lähelle koira jää estettä, ja takaisin hyppääminen on siksi vaikeaa, mutta onnistuu kyllä kun on halua.

Lopuksi vielä kauko-ohjausta ruokakupin ollessa koiran takana. Nyt asennonvaihdot ihan ok, vaikka halu karata kupille oli kova. Mutta kuppi aiheuttaa armottoman vinkumisen, eli ei hyvä sekään.

Tyytyväinen treeniin? No en todellakaan! Nyt on taas treenattava useammin ja ajatuksella. Viikon kuluttua kisat Halikossa.

27.4.2004 tiistai  
Elsa, Hertta ja Pertsa riehumassa mamman kanssa koirapuistossa 18-20.

Siepporinteen kentällä klo 20.30

Avoimen liikkeet. Ei paikallaoloa. Seuraaminen oli riittävän hienoa, ei korjattavaa siis. Maahanmenoa pikkasen piti hinkata, mutta meni Martta lopulta riittävän vauhdilla ja ne kyynärätkin painui maahan asti.
Luoksetulossa seisahtumisessa ollut ongelmia, nyt ok, kun karjaisin käskyn. Kokeilin, niin pysähtyy vähemmälläkin äänellä. Palkkana patukka lensi.
Liikkeestä seisominen ok.
Nouto ok. Ei edes vinkaissut lähtiessään. 
Kauko-ohjaus. Ei tullut eteenpäin, olin ihan varma, että tulee, kun viime treeni meni miten meni.
Vapautus treenin lopuksi syömään.

28.4.2004 keskiviikko
Ennen Laruun lähtöä, Niken kyyditystä odotellessa, treenasin avoimen liikkeet läpi parkkiksella. Ihan ajatuksella treenasin ja sain jokaisesta liikkeestä aikaiseksi onnistuneen suorituksen.

Larussa ehdin oman koulutusryhmän jälkeen mukaan kouluttajien ryhmään ryhmäpaikallamakuuseen. Sitten kiidimmekin jo Mankkaalle agilityyn.

Agissa Martta oli liian rauhallinen. Liekö tiistainen riehutus kipeyttänyt lihakset vai jotain vakavampaako tekeillä, mutta ei meinannut millään pysyä istumassa odottamassa suorituslupaa ja ajoittain oli liian hyvin ohjattavissa – liian kuuliainen – ja ajoittain taas tuntui ettei pystynyt ihan tasonsa mukaiseen suorittamiseen. Jäämme tarkkailemaan koiraa.

1.5.2004 lauantai
Aamusta mökille Perniöön. Halikossa toko. Avoin luokka klo 14/Kari Blomqvist.

Mökiltä lähdin koepaikalle hyvissä ajoin, matkalla otin kyytiin Tiisan ja Tashan.

Koepaikalla istuskelin koira kainalossa vuoroani odotellen. Palkkasin rauhallisuuden makupaloin silloin tällöin. Vinkumisen jätin huomiotta. Voittajaluokassa oli yksi koira. Sen aikana kävin viereisellä hiekkakentällä kokeilemassa. Maahanmeno ei sujunut ekalla. Muutaman kerran onnistui ihan hyvin ja pääsin palkkaamaan. Luoksetulo ok ja seisominen, mutta vahvisteen Martta vielä tarvitsee pysyäkseen varmuudella paikallaan kun paluussa ohitan sen ja siirryn taakse. Kauko-ohjaus sujui hyvin läheltä ja satunnaisesti kaukaakin, mutta kokonaista sarjaa en saanut onnistumaan, vaan tuli välillä eteenpäin.

Lisää odottelua. 6 koiraa avoimessa. Ennen luokan alkua pidin koiran makuulla vieressäni välillä palkaten rauhallisesta odottelusta. Martta olikin harvinaisen rauhallinen.

Paikalla makaaminen: Tänään rauhallinen ja varma suoritus. 10. Hyvä! Martan suoritusvuoro oli kuudesta koirasta viimeisenä. Eli odottelua. Tiisan ja Tashan vuoro oli ensimmäisenä. 6 ensimmäistä liikettä sujui Tashalta ihan hyvin, mutta kauko-ohjaus ja hyppy menivät nollille eli jäi ykkönen saamatta. Mapen laitoin autoon odottamaan omaa vuoroaan, jos se vaikka olisi levännyt siellä paremmin.

Seuraaminen alkoi hienosti. Iloista, hyvää seuraamista. Viimeinen täyskäännös ei onnistunut, vaan käännös oli väljä. Viimeinen suora oli korkeintaan välttävä ja viimeinen istuminen jäi suorittamatta kokonaan. 7,5.

Maahanmeno on murheen kryyni. Yritetty on hyvällä, ja yritetty on pakotteella. Ja kokeissa liike on ollut nolla varmasti useimmin kaikista liikkeistä – niin tänäänkin =o(

Luoksetulo alkoi hyvin, ok seisomiseen asti. Käskystä hidasti liikkeen hiipimiseksi ja pysähtyi vasta monen metrin jälkeen. Loppukin oli hi-das. Seiso-käskykin oli karjaisu. 0.

Liikkeestä seisominen oli kympin juttu – vanhoilla säännöillä. Mutta koira ei vielä kestänyt siirtymistä sen taakse (antamatta vahvistetta kehujen tai seiso-käskyn toiston muodossa) vaan kääntyi katsomaan perääni, kun olin ohittanut. 5.

Noutaminen oli aika hieno. Malttoi hyvin odottaa käskyä rauhallisesti. Ei ulvaissut noutoon lähtiessään. Kympin suoritus lähes loppuun asti. Pari metriä ennen minua alkoi mupeltaa kapulaa, luovutti vähän vinossa (itse horjahdin, kun olin normaalin etukenon sijaan takakenossa odottelemassa) ja lopun perusasento oli vino. 8.

Kauko-ohjausta ei tapahtunut. Nousi istumaan vasta kun olin aivan nenän edessä ja tein lähiohjauksen. Ei edes katsonut minuun eli vältti kaikki käsimerkkiyrityksetkin. 0.

Hyppy. Malttoi odottaa käskyä. Hyppäsi hyvin. Mutta… Istui vasta toisella käskyllä ja jäi sen jälkeen jurottamaan esteen taakse. Tuli luokse vasta kun avustin tosi vahvasti. 0.

Kokonaisvaikutus 9. Yhteensä huimat 79p. Vähemmän kuin koskaan, mutta ei se haittaa, ilma oli hieno. Koe hyvin järjestetty, tuomari mukava ja asiallinen. Keskiviikkona taas koe. Pitänee treenata ennen sitä =o)

2.5.2004 sunnuntai
Perniön mökillä.
Maahanmenoja siellä täällä. Läheltä ja kaukaa. Luoksetulo ja siinä pysähdys, paljon kehuja onnistumisesta, ei muuta palkkaa. Pari liikkeestä seisomista, ja taakse siirtymistä. Vahvistin kehumalla rauhallisesti kun ohitin. Pitäisi vaan pikkuhiljaa jo häivyttää kehuminenkin pois.
Kauko-ohjaustakin. Välillä vaihtoi asentoa ihan mallikkaasti, välillä tuli eteenpäin. Vaikeaa on.

Tein Toivolle kaksi ensimmäistä ”makkararuutua”. Kaksi hyvin tallattua aluetta, jossa runsaasti kalapyörykän murusia. Pentu ruutuun aamiaiselle. Ensimmäisestä ruudusta johti toiseen ruutuun askeljono, joka askeleella pullanmurunen. Nuuskutus kävi =o)

Martalle tein kynnetylle pellolle (joka vasta odottaa perunanistuttajia) lyhyen jäljen, jossa ekalla askeleella nami ja siitä metrin päässä, sitten tyhjä jälki normaalilla askelluksella, yksi suorakulma ja jäljen lopussa ruoka odottamassa tiiviissä astiassa. Kauden ensimmäiseksi jäljeksi ihan ok.

4.5.2004 tiistai
Sieppiksellä treenaamassa klo 20.30- . Ensin Arskaa ja Jöröä BH:ta varten, sitten Martan vuoro ja lopuksi Ukon.

Martan kanssa ensin paikallaolo 3 min. Arskan kanssa. Ruohokentällä ruoho kiinnosti ajoittain.

Seuraaminen ihan mukavaa. Istumisetkin kohtuullisen ripeitä. 

Maahanmenoja piti taas pikkasen hinkata, mutta alkoihan se sujumaan, kun muistutin mieliin mitä se maahanmeno oikeastaan on, kun ei tahdo molemmat kyynärpäät millään mennä maahan asti.

Luoksetulossa ekalla otolla meni seisominen pitkäksi. Sitten pari toistoa niin, että patukka lensi heti pysäytyskäskyn jälkeen koiran yli. Sitä nyt taas alettava harrastamaan.

Seisominen oli mallikas. Pudotin patukan kun lähdin siirtymään koiran taakse ja vapautin eteenpäin patukalle, kun olin palannut koiran sivulle. Toimii.

Nouto oli hieno, paitsi viimisellä metrillä pureskelua. Hiukan suorempi saisi olla luovutusasento. Nyt oli lopun perusasento tosi hieno.

Kauko-ohjaus onnistui kiitettävästi! Ei ihan kympillä, jos olisin tarpeeksi kauan odottanut asennonvaihtojen välillä, niin itsenäisesti Martta olisi niitä asentoja alkanut vaihtelemaan.

Hyppyä ei otettu.

Tunnistusnouto pitkästä aikaa, kisaliikkeenä. Hieno suoritus =o)

Metallin kanssa leikittiin pikkasen, pitäisi sitäkin taas muistutella mieliin.

Ruudun treenausta jatkettava myös. Lähtee hyvin ruutuun päin, hyvällä vauhdilla, mutta ei ole vielä ihan varma mihin on matkalla. Laitan taas muutaman kerran selvemmin palkan ruutuun ja takakolmannekselle, että saan Martan etenemään vauhdilla tarpeeksi pitkälle. Maahanmenoja ja seisomisia treenattava kaukana erillisenä liikkeenä.

Oikein onnistunut treeni, huomenna kisat =o)

5.5.2004 keskiviikko.
Koe Oulunkylässä dobberien majalla klo 18. Tuomarina Marita Packalén.

KUUMA! Martta oli ihan vetämätön, kun olin paikalla jo hyvissä ajoin ja kävelytin pienen lenkin lähimaastossa. Otin muutaman liikkeen; luoksetulon, maahanmenoja, seisomista, kaukokäskyjä.

Kokeen alkamista odotellessa koira oli autossa, noin varttia ennen kuutta hain koiran kehän laidalle ja syöttelin sille hissukseen makupaloja palkaksi katsekontaktista ja rauhallisuudesta.

Paikallamakuu 10+. Vierestä urostolleri nousi heti alkuunsa ja meni Marttaa morjestamaan, mutta ei haitannut =o)

Seuraaminen oli ajoittain hyvää, istumiset perusasentoon oli koko ajan huonoja. 7,5.

Maahanmenossa jouduin antamaan tuplakäskyn ja hidas oli. 7.

Luoksetulossa tuplakäsky seisomiseen, mutta pysähtyi sillä. Matka oli aika lyhyt. 8.

Seisominen oli siisti. Pysyi hyvin paikallaan, kun siirryin taakse. 10.

Nouto hyvä. 10.

Kauko-ohjaus huono. Istuminen ei huvittanut, eka istuminen nollille kolmella käskyllä, maahanmenot ekalla. Toiseen istumiseen tuplakäsky. 5.

Vapaahyppy. Hyvä hyppy, hyvä istuminen, mutta takaisin hyppy vaati tuplakäskyn. 8.

Kokonaisvaikutus 9.

Kehästä ulos ja eväiden kimppuun, siis Martta. Ja eväänsä oli ansainnut!

Pisteet 163p. & KP ja AVO1, sijoitus 3/5. Oikeus kisata voittajassa tai tavoitella vielä paria ykköstä lisää, jolloin tiedossa olisi TK2.

Koska kokeessa oli vain viisi koiraa ja koe oli ohi tunnissa, ehdin hyvin vielä agilitytreeneihin Mankkaalle klo 19.45.

Samalla draivilla myös agitreenit oli onnistuneet. Ohjelmassa radanlukuharjoitus. Tehtiin rata kolmessa osassa ja lopuksi yritystä tehdä koko rata alusta loppuun. Hyvillä mielin kotiin =o)

6.5. klo 20. 
Sieppiksellä Marin kanssa.
Koska mahdollisuus voittajaluokassa kisaamiseen on nyt olemassa, otin hetimiten ohjelmaan voittajaluokan liikkeitä ajatuksella. Tai oikeammin aika pitkälti Marin ajatuksia kuunnellen ;-)

Seuraamista narupallolla palkiten. Maahanmenoja hioin eri tilanteissa ja nyt ne kyynärpäät menee maahan useammin kuin jää ilmaan. Luoksetulo pilkottiin osiin, olisi pitänyt pilkkoa jo aiemmin, mutta kun vauhtia on toistaiseksi riittänyt. Eli eka pätkä seisomiseen asti – pallo lentää heti käskyn jälkeen koiran yli taakse. Toinen osa on seisomisesta vauhdikas luoksetulo. Toistoja muutamia.

Liikkeestä seisomisessa tarjosi muutaman kerran istumista, mutta korjautui, kun käytin mahdollisimman rauhallista käskyä. Käännöksen jälkeen pudotin pallon, kävelin koiran taakse, koiran viereen ja vapautin pallolle. Muutama toisto.

Hyppy oli ihan mallikas. Hyppynoutokin ihan mukava.

Metallinoutoa kokeilin liikkeenä. Pikkasen kannustusta, niin kapula nousi maasta ja tuli minulle. Nopea irrotus ennen kuin ehti pudottaa ja pikainen palkkaus narupallolla. Kaksi kertaa.

Ruutua harjoiteltiin myös. Ajatuksena nyt, että palkka (narupallo) ruudussa melkeinpä joka kerta ja ruudun takaosassa – koira ottaa pallon, kääntyy ja on keskellä ruutua kun maahan-käsky tulee. Muutama toisto ja Martta hämmästytti menemällä käskystä maahan ruudussa =o) Ruhtinaallisesti palkkaa tietty! Kerran kokeilin kutsua ruudusta seuraamaan – liikkeen loppuosa. Ja palkka heti kun koira saapui rinnalle – narupallo lensi.

Tunnistusnoudon kanssa hölmöiltiin. Ruutu ”unohtui” tikkujen taakse, ja ruutuunhan Martta myös lähti. Jouduttiin toistamaan muutama kerta helpotetusti ennen kuin tuli oikea tikku. Jätettiin muhimaan.

Liikkeestä istumista en ottanut, koska lauantaina on vielä avoimen kisat. Kaukokäskyissä otettiin vain istumista ja maahanmenoa. Istu-maahan-istu ja palkka lensi koiran yli taakse.

Muutaman yliheiton jälkeen nousi istumaan paljon nopeammin kuin aluksi ja silti koira pysyi hyvin paikallaan. 

8.5. lauantai.  
Citybelgien toko Maunulassa nurmikentällä klo 10.30. Tuomarina Kaisa Poutanen.

Ennen kehää rauhallista auringonottoa. Ennen paikallamakuuseen menoa useiden minuuttien rauhoittuminen; Martta makuulla vieressäni, palkkasin rauhallisuudesta.

Paikallaolossa kuitenkin pientä vinkumista aluksi. Ja tällä kertaa tuomari sakotti pienestäkin vinkumisesta oikein kunnolla. 7.

Omaa suoritusvuoroa odoteltiin rauhassa istuskellen. Meitä edellisen koiran suorittaessa lähdin kentältä virittämään koiraa. Otin muutaman liikkeestä maahanmenon ja palkkasin narupallolla. Yhden luoksetulon, jossa pysäytin käsimerkillä ja kun pysähtyi narupallo lensi koiran yli. Seisomisesta luoksetulon ja liikkeestä seisomisen. Heitin vielä kertaalleen narupallon pusikkoon, josta koira sen kävi etsimässä. Koira seuraten kehälle ja hyvin viritettynä suorittamaan yksittäissuorituksia.

Seuraaminen oli mielestäni erittäin hyvää. Innokasta ja hyvin paikkansa pitävää. Kuono ei mennyt nurmea nuuskimaan kertaakaan. Istumiset olivat nopeita ja suoria, pikkasen liian edessä. Käännöksissä avautui hiukan. Tiukka arvostelu 7.

Maahanmeno ei onnistu ei. Ekalla käskyllä istumaan tai puolimakuulle, toisella melkein maahan, mutta kyynärpäät ilmassa. Ja siinä pysyi taakse siirtymisen ja vierelletulon ajan. 0.

Luoksetulossa ajattelin kokeilla josko pysähtyis pelkällä käsimerkillä, ja jos ei, niin ei ainakaan hidastais niin paljon, että menis nollille. No ei pysähtynyt pelkällä käsimerkillä =o( Läpijuoksusta 5.

Seisominen oli ihan ok. Taakse siirtymisessä liikutti etujalkojaan, loppuasento siis hieman vino. 8.

Noutaminen oli tyylikäs Martta suoritus. Ensimmäistä kertaa kapula tuli mielestäni riittävän lähelle eli kapula kosketti minua. Siitähän nykyään kuuluu sakottaa =o( 8.

Kauko-ohjaus. Loistavaa!! Martta ei tullut senttiäkään eteenpäin! Ensimmäiseen istumiseen tarvittiin kaksi käskyä, muuten täydellistä. 9.

Hypyssä raju kolaus mennessä, hyvä nopea istuminen esteen takana, hyvä hyppy takaisinpäin. 7.

Kokonaisvaikutus 8.

Yhteispisteet 131p. AVO3. 

Martta kotiin lepäämään ja Toivon kanssa Lauttasaareen avustamaan ”Koiran koulutuksen aakkosia”-kurssin käytännönosuudessa. Toivon osuus oli kyllä opetella makaamaan häkissä kiltisti sillä aikaa kun muita koulutellaan. Tarpeellinen taito sekin.

9.5.04 sunnuntai
Illalla helteisen päivän jälkeen treenaamassa sossulla Koivukylässä Marin ja Soilen kanssa. Viriteltiin kehänauhat nurmelle.

Martalla treenattiin mukautettuja voittajaluokan liikkeitä. Paikallaoloa tietty. Seuraamista. Liikkeestä istumista. Luoksetuloa kahden pysähdyksen kera. Ruutuun menoa. Hyppynoutoa. Tunnaria. Metallinoutoa. Kauko-ohjaus avomalliin, mutta aikas kaukaa.
Maahanmenoja ja seisomisia piti treenata myös, jos vaikka sinne avoimeen vielä kuitenkin menisin.

Seuraamisessa on tietysti aina ja ikuisesti hiomista. Nyt huomio perusasennoissa ja oikeassa seuraamispaikassa. Liikkeestä istumisessa epävarmuutta, varsinkin ohjaajalla. Luoksetulossa maahanmenossa ei varsinaista ongelmaa, jos ohjaaja muistaa antaa käskyn selkeällä ja asiallisella äänellä. Seisominen menee helpommin pitkäksi. Ruutua treenataan viemällä narupallo ruudun takaosaan merkkien väliin, sopii Martan tyyliin. Kun koira pallon luona, rauhallinen maahan-käsky. Toistoja muutama. Hyppynouto on aika valmis liike. Metallinoutokin kehittyy koko ajan. Toistaiseksi olen kehunut ja kannustanut aina metallinoudossa, ja sillä keinoin se tuleekin käteen asti. Tunnarissa nyt ongelma. Liikettä ei ole oikeastaan koskaan Martalle opetettu. Se vaan on sen osannut tehdä. No nyt ei enää osaa =o( Hätiköi, ei haistele, ottaa ensimmäisen vastaantulevan. Helpotetaan treeniä ja opetetaan uudestaan, tai itseasiassa opetetaan liike. Kauko-ohjauksessa istu-maahan jne. sujuu nyt hienosti. Koira ei tule tuumaakaan eteenpäin. Istumasta seisomaan nousua ja seisomasta istumaan menoa olen treenannut kotosalla ennen ruokaa. Myös makuulta ylösnousua tulee treenattua pikkuhiljaa silloin tällöin.

11.5.04 tiistai
Ennen Lauttasaaren kokeen alempien luokkien liikkeenohjausta pari ruutuharjoitusta, muutama luoksetulo ja liikkeestä seisominen.

12.5.04 keskiviikko
Larun koulutuksessa jäi oma koira taasen kokonaan kouluttamatta. Amstaffiryhmän vetäminen vie niin mukanaan, että aika loppuu aina kesken.

Agilityssa Mankkaalla klo 19.45-21 ratatreenit. Kisoihin aikaa pari viikkoa. Martta meni enemmän kuin hienosti, ja aika tyytyväinen olen itseenikin. Oma kunto ei tahdo riittää juoksemiseen, mutta onneksi Martasta löytyy pikkuhiljaa ohjattavuutta enemmän ja enemmän. Radalla oli puomi, A, pari putkea, rengas, kepit ja lukuisa määrä aitoja.

Treenin jälkeen otin pari metallinoutoa Martalle uudella kapulalla, tarvitsi lukuisan määrän käskyjä, mutta toi lopulta. Narupallo lensi. Toisto ja kapula tuli jo huomattavasti vähemmillä käskyillä.

13.5.2004 
Lauttasaaren toko, VOI&EVL. Liikkeenohjaus. Tuomarina Ralf Björklund.

14.5. perjantai
 Mankkaalla nASTa cup osakilpailu. Martta ehti heti toisen esteen jälkeen painella puomille, kun olisi pitänyt kääntyä 90 astetta vasempaan ja suorittaa muutama aita. HYLÄTTY.
Jatkettiin rata loppuun ja seuraava hylätty olisi tullut toisessa päässä kenttää ja taas karkaus puomille, joka vetää merkillisesti puoleensa =o/ Keppeihin, putkeen, keinuun ja oikeastaan koko muuhun rataan olin tyytyväinen, vaikka olisi tulos ollut ihan kiva saada.

15.5. lauantai
Perniön mökillä. Treenasin luoksetuloa osissa useampaan otteeseen. Yhtenä osana makuulta seisomiseen asti ja siitä vapautus heittämällä pallo koiran yli taakse. Toisena osana jätin koiran seisomaan ja kutsuin siitä luokse. Yllättäviä maahanmenoja treenasin myös, kaukaakin ja hyvin meni. Palkkasin taasen narupalloleikein. Hyppyesteenkin kasasin ja otin muutaman avoimen hypyn. Muun ajan koirat viettikin viihdyttäen toisiaan leikkimällä aina ja ikuisesti narun ja narupallon vetoleikkejä.

19.5. keskiviikko 
Lauttasaaren koulutuksessa en treenannut Martan kanssa ensimmäistäkään liikettä. Vettä satoi ja innokkaita oppilaita oli siitä huolimatta paikalla kiitettävä määrä.

Agitreenit Mankkaalla klo 19.45-21. Rankkaa keppitreeniä. Rata oli helpohkon oloinen, kepit radalla neljään kertaan, mutta eipä se niin helppoa sitten ollutkaan. Kepit ”helpommalta” (koira vasemmalla) puolelta menee jo aika hyvin ja Martta aika kivasti osaa mennä keppeihin sisään, mutta vaikeampi puoli vaatii vielä paljon treeniä. Muita ongelmia: Koira on liikaa vasemmalla, ”tokokoira”-efekti. Nyt pitää ihan ajatuksella alkaa palkita siitä, että Martta kulkee myös oikealla puolellani ja tulee oikealle. Tässä treenissä koira hakeutumalla hakeutui vasemmalle puolelleni ja sitä joutui ohjaamaan liioitellusti ja makupala nenässä kiinni, että sain sen lähtemään hyppyyn oikealta puoleltani.

20.5. Helatorstai 
Mankkaalle klo 19 treenaamaan. Treenin aiheena Martan toimiminen lainakoirana Ninalle, joka on Martalle vanha tuttu ja päinvastoin. Ainakaan rauhallisissa, tutuissa oloissa omalla kentällä ei ollut vaikeuksia, ettei Martta pysyisi myös Ninan luona. Treeni meni kohtalaisesti ja päätettiin, että Nina lainaa Marttaa neljissä agikisoissa kesäkuussa. Itse kisaan ensin 2.6. Kirkkonummella, sen jälkeen neljä seuraavaa kisaa Marttaa ohjaa Nina.

26.5. keskiviikko
Larussa en treenannut omaa ollenkaan. Mankkaalla agilityssa ratatreeniä ja erikseen haltuunottoja ja irtoamista. Tietty keppejäkin.

29.5. lauantaiaamu klo 9-11
Ylimääräiset treenit Mankkaalla. Ratatreeni. Erikseen putki, kepit, putki ja haltuunottoja. Irtoamisharjoitus.

30.5. sunnuntai
AST:n viralliset agikisat Hakunilassa. Töissä koko päivän.

2.6. keskiviikko
Agilitykisat Kirkkonummella. Iltakisat, vain ykkösluokka. Tuomarina Ritva Herrala.

Martta sai tuloksen. 23,65. Eka aita ja rengas meni hyvin. Puomin alastulosta paha kontaktivirhe, hyppäs jo hyvissä ajoin ennen kontaktia alas!! Putki hyvin. Aita ja pituus hyvin. Sitten pyörimistä ja kielto aidalla. Toisella yli. Seuraavalla aidalla taas ongelmia, mutta yli. Mutkan jälkeisellä aidalla pudotus. A hyvin. Aita hyvin. Putki hyvin. Sekoilua putken jälkeisellä aidalla, mutta yli. Siisti sisäänmeno kepeille, mutta tuli ulos, kun en ehtinyt mukaan. Pyörimistä ja kepit tuli suoritettua koira vasemmalla puolen ihan siististi. Aita, putki ja viimeinen aita ihan hienot =o)

Ja selvisin hengissä älyttömästä jännittämisestä huolimatta =oD

4.6. perjantai
Henkinen valmennus Siuntiossa. Oman treeniryhmän kesken. Ajatuksia herättävä parituntinen, jossa pohdittiin jännittämistä ja sen vähentämistä tai saattamista sopivalle tasolle kilpailemista ajatellen.

6.6. sunnuntai
Mankkaalla Martalla treenit Ninan kanssa. Yhteistyötreeniä. Mielenkiintoista katsoa vierestä, kun koiraa ohjaakin joku toinen.

8.6. tiistaina 
Mankkaalla kakkosluokkalaisten treenit klo 17.30. Martta mukana Ninan ohjaamana treenaamassa tulevia kisoja ajatellen yhteistyötä.

9.6. keskiviikko
Treenit klo 18 Larussa. Koirat autossa, omien kanssa en treenannut. 
Klo 19.45 – 21 agitreenit Mankkaalla. Ratatreenit. Kepeillevienti takkusi ja moni muukin pikkujuttu, mutta ihan onnistuneet treenit. Radalla aitojen lisäksi kepit, putki, pussi, keinu, muuri ja rengas.

11.6. perjantai
AST:n epävirallisen tokon tuomarointi Mankkaalla klo 18. 9kpl alokkaita ja 4 avoimen koiraa. Voittajia ei tullut paikalle yhtään. Alokkaassa tosi hyvä taso, monet valmiita menemään virallisiin vaikka saman tien.

13.6. sunnuntai
Mankkaalla Martan ja Ninan treenit. 13 esteen rata ja parhaimmillaan kaunista katseltavaa oli Ninan ja Martan meno =o)
Aita, puomi, rengas, aita, aita, kepit, aita, aita, aita, putki, aita, aita ja keinu. 32 sekuntia. Ei yhtään virhettä. Radanpätkän lisäksi keppitreeniä ja kontaktitreeniä puomin alastulokontaktilla pysäyttäen.
Palkkana namit ja tennispallo.

15.6. tiistai
Mankkaalla Martta treenaa Ninan kanssa kakkosluokkalaisten treeneissä.

16.6. keskiviikko
Klo 18 Lauttasaaressa kauden viimeinen varsinainen koulutuskerta BH-ryhmälleni. Klo 19.45 Mankkaalla agitreenit.

19.6. lauantai
Lahti/Hollola kahdet agikisat Martalla Ninan ohjaamana.

20.6. sunnuntai
Agikisat Purinalla Helsingissä. Martta Ninan ohjaamana mukana.

KESÄLOMA
Uintia ja touhotusta, ei juurikaan treenausta.

2.8. maanantai
Mankkaalla AST:n agikisat ja hyppyrata. Agiradalta vitonen. Hyppyradalta NOLLA! Martan ensimmäinen nollatulos =o)

15.8. sunnuntai
Unkarinpaimenkoirien toko Espoon Pirttimäessä, tuomarina Taru Torpström.

Paikalla makaaminen 5. Koira vinkui ja tarvitsi loppuistumiseen kaksi käskyä.

Seuraaminen suurimman osan aikaa ihan hyvin kontaktin pitävää ja innokasta. Ehkä hiukan liian edessä ja täyskäännöksissä erkani liikaa. Istumisetkin saisivat olla nopeammat ja suoremmat. 6.

Maahanmeno tapahtui vasta toisella käskyllä ja sekin tuli liian myöhään. Pysyi hyvin paikallaan ohjaajan taaksesiirtymisen ajan. 0.

Luoksetulo 6. Seis-käsky karjuen ja tuli silti aika pitkälle, mutta pysähtyi.

Seisomiseen tarvittiin myös ylimääräisiä käskyjä, toinen käsky hyvin tehostettu niin jo pysähtyi. Pysyi hyvin asennossa ohjaajan taaksesiirtymisen ajan. 0.

Noutaminen 7. Ulvahti lähtiessään noutoon, pureskeli ja luovutti aika kaukana.

Kauko-ohjaus 8,5. Olisko tullut eteenpäin? En muista. Muistaakseni teki kuitenkin yhdellä käskyllä kaikki asennonvaihdot.

Estehyppy 7. Tuli sivulle suoraan, vaikka olisi pitänyt tulla ensin eteen kuten luoksetulossa olin ilmoittanut.

Kokonaisvaikutus tuomarin omin sanoin hänen suosimansa 8,5.

Yhteensä 107p. Nippanappa AVO3.

21.8. lauantai
Hesan toko piirinmestaruuskisat Tuomarinkartanossa. Avossa tuomarina Pauli Härkönen.

Martalla ei mennyt ihan putkeen. Eikä sen puoleen koko Larun joukkueella, kukaan viidestä ei saanut ykköstulosta. Joukkueen sijoitus viides kuudesta.

Martalla paikallamakuu 9. Vinkui.

Seuraaminen 6. Aluksi ei esittänyt minkäänlaista seuraamista, puolenvälin paikkeilla koira yhtäkkiä heräsi ja loppu olikin ihan mallikasta. Täyskäännökset saisi olla tiiviimmät.

Maahanmeno 9. Hidasteli.

Luoksetulo 0. Lähti täysillä, ei pysähtynyt karjutulla(kaan) seiso-käskyllä, meni karjumisesta kuitenkin lukkoon ja hiippaili selkäni taakse pissata lorottamaan =o(

Seisominen 9. Istui lopussa liikkeenohjaajan käskystä.

Noutaminen 8. Pureskeli, törmäsi siirtyessään edestä sivulle.

Kauko-ohjaus 9,5. Hitaahko, mutta muuten iloinen yllätys.

Estehyppy 0. Ei taas tänään huvittanut. Hyppäsi ihan hyvin, mutta esteen toisella puolella on oivasti aikaa tutkailla maisemia ja hiippailla istumisen sijaan. Otin liikkeen treeninä avustaen käsimerkein ja lisäkäskyin.

Kokonaisvaikutus 7. Vaikkei edes pissaaminen liikkeen aikana alentanut kokonaisuutta, kun siitä sakotettiin jo liikkeen yhteydessä (joka olisi muutenkin ollut nolla).

Yhteensä 126,5p. AVO 3

Pari tuntia huilia kotona ja sitten sossulle Koivukylään treenaamaan voittajaluokan juttuja. Alkaa avoimessa tahkoaminen riittää ja kun se yksi ykkönen kerran on olemassa, niin sama kai se on lähteä voittajaluokkaan yrittämään tuloksia. Ajatuksena mennä 2.10. Tuusulaan voittajaluokkaan.

Sossulla Marin ohjauksessa seuraamisen hiomista voittajaluokan arvon mukaiseksi. Koira taluttimessa. Lyhyitä pätkiä ja palkka oikeassa paikassa seuraamisesta.

Ruutuun menon harjoittelua. Rakennettiin ruutu koiran nähden. Mari kiinnitti Martan huomion palkkana olevaan narupalloon, joka asetettiin ruudun takaosaan keskelle. Käskytin koiran ruutuun, juoksin perässä vapauttamaan ja leikkimään koiran kanssa ruutuun. Kolme-neljä toistoa, viimeisin ilman Marin hetsausta, mutta pallo oli omalla paikallaan. Hyvin meni.

Tunnistusnoudon alkeita. Yhden hajustetun kapulan etsimistä nenän avulla ja sen tuomista. Toistoja sen verran, että koira alkoi olla jyvällä nenätyöskentelystä.

Metallikapulan noutoa. Periaatteessa Martta liikkeen osaa, mutta käytännössä metalliin tarttuminen ei ole niin kovin mukavaa. Muutama innostaen tehty nouto saatiin aikaiseksi.

Kotona on este koottuna takapihalla ja otin pari hyppynoutoa.

30.8. maanantai

Talon takana kääntöpaikalla, asfalttia/hiekkaa.

*Paikallaolo Martta ja Arska. Ohjaajat näkösuojassa.

*Seuraamisessa hioin lähinnä perusasentoa; istumisnopeutta ja paikkaa. Sivuaskelia, paikallakäännöksiä.

*Luoksetulossa päätin alkaa opettaa, että koira tulee suoraan sivulle, kun ei niitä PK-oikeuksia ole näköpiirissä, niin jää yksi virhemahdollisuus pois. Luoksetulossa homma toimikin heti, kun jätin "tänne"-käskyn pois ja kutsuin koiran "sivulle"-käskyllä. Otin muutaman voittajaluokan luoksetulon, vaikkei pitäisikään, mutta en malttanut olla kokeilematta. Ensimmäisellä kerralla seisominen ja maahanmeno siisti, sivulletulokin hyvä. Nopeus ei. Eli ei enää näitä kokeiluja vaan jatkettava pilkottuna. Pelkkiä vauhdikkaita luoksetuloja (joita niitäkin otin) ja seisomisen ja maahanmenon hion kuntoon erikseen.

*Liikkeestä istuminen otettiin uudelleen ohjelmaan, ja tietty istuminen tilanteessa kuin tilanteessa. Pari toistoa, jossa onnistunut palkkauksen ajoitus nopeasta istumisesta ja istuminen on jo siinä mallissa, että olen todella tyytyväinen!

*Metallinoudossa hinkkausvaihe menossa. Heitin, vaadin odottaessa katsekontaktia, vapautin noutoon. Ja sitten vaan odottelua ja nouto-käskyn toistoa, työvoittona kapula luokseni saapui useamman kerran. Kaikessa rauhassa nyt edetään. Tuntuu ihan turhalta palata takaisin kapulan suuhun laittamiseen, kun ei homma sillä tavalla mihinkään edistynyt.

Kokeilen nyt muutaman päivän omalla tavallani, jos ei kapula ala parin päivän kuluessa tulemaan yhdellä käskyllä, kuten puukapula, niin mietittävä uudet tuulet. Nyt palkka ollut näkyvillä ja välittömästi kun metalli on kädessäni, palkkana ollut pallo lentää.

*Hyppynoudossa, tietty kokonaisena liikkeenä ;-) Ensin tarjosi avoimen luokan hyppyä ja haki istuma-asentoa esteen takana. Annoin selvemmän nouto-käskyn ja homma ok. Takaisin tullessa tietysti aloin vaatia luovutuksen sivulla, kun kerran siihen päätin siirtyä luoksetulossakin. Vaatii vielä hiukan hiomista, mutta tuskin mikään iso ongelma.

*Ruutuharjoitus. Ensin jätin pallon ruudun takakolmannekseen keskelle ja lähetin sinne, vapautus pallon luona ja leikkiä ruudussa. Toiseksi avustaja laittoi erityisemmin elehtimättä pallon samaan kohtaan, toistoja pari kolme. Ja aina vapautus pallon luona ja leikkiä ruudussa. Kolmanneksi käskinkin koiran maahan, kun se saapui pallolle. Vapautus ja leikkiä ruudussa. Neljänneksi siirrettiin pallo keskemmäs ruutua, kun Martta tuntui asettuvan maahan siihen kohtaan missä palkan suuhunsa sai(ja missä käsky tuli). Viidenneksi otin kerran ilman palloa ja kun koira ruudun keskellä komensin maahan. Onnistui, vaikka koira hiukan jäi ihmettelemään missä palkka. Kun koira maassa, vapautin ja heitin pallon palkaksi, jälleen leikkiä ruudussa. Vielä muutama toisto, jossa pallo näkyvästi ruudussa ja vapautus pallon luona. Vauhti ruutuun mennessä on erittäin hyvä. Kuuliaisuutta lisää maahanmenoon kaukaa ja malttia ohjaajalle antaa käsky yhtä rauhallisella äänellä kuin muulloinkin, niin ei kauan mene ja liike on kisakunnossa.

*Liikkeiden välissä laitoin koiran odottamaan makuuasentoon. Muutoinkin vaadin koiraa pysymään alusta loppuun lähelläni ilman hihnaa, pakko alkaa sitäkin treenaamaan, kun ei voittajassa enää kehään mennä hihnan kanssa.

31.8. tiistai
Nahkelan kentällä klo 17.30, Kaijan ja Arskan kanssa. Kuudelta oli alkamassa agitreenit, joten häiriöitäkin valui kentälle tasaiseen tahtiin lisää. Häiriöt aiheuttivat sen, että paikallamakuu oli levotonta; vinkumista.

Paikallamakuun lisäksi treenasin seuraamista, liikkeestä istumista, istu-käskyä ihan erillisenäkin ja ruutuunlähetystä. Pari toistoa niin että pallo oli ruudussa ja vapautus pallolla. Pari toistoa niin, että käskin maahan kun saapui pallolle. Namilla kokeilin yhden toiston, kun ei meinaa malttaa mennä maahan pallo suussa.

Metallinoutoa hinkkasin myös ja kyllä se sieltä pikkuhiljaa paremmin alkaa palautua. Edessä otin luovutuksen, vaikka luoksetulossa aion nyt pysyä suoraan sivulle tyylissä.

1.9. keskiviikko
Mankkaalla Saviojan vetämä parituntinen radanluvusta. Martta jaksaa hämmästyttää minua ja muitakin ohjautumalla hyvin oikeille esteille, vaikka mun ohjaukset on ihan toivottomia. Kädet vaan ei nouse ja toimi ohjausvälineinä. Koiraraukan on ollut pakko oppia lukemaan vartalo-ohjausta tosiaankin ruhosta, kun ei käsiapuja näy ei kuulu.

Rankka treeni, polvi ei oikein tykännyt.

4.9. lauantai
Sossulla Koivukylässä klo 19 Marin kanssa.

Ruutuunmenoa. Pallo ruudussa. Vapautus pallolla. Pari kertaa. Sitten yritys saada maahan kun saapuu pallolle, ei pudonnut heti. Komensin takaisin ruutuun, kun oli sieltä kävellyt pois ennen maahanmenoa. Sitten valejättö eli laitoimme muka pallon ruutuun – korkea ruoho, koira ei pystynyt näkemään onko pallo ruudussa vai ei – koira täysillä ruutuun ja maahankomennolla maahan ja ruudussa oli =o) Saisi tippua vielä nopeammin maahan, mutta ei ottanut askeltakaan käskyn jälkeen, mikä on loistojuttu. Pallon heitin palkaksi.

Seuraamista ei otettu kuin sen verran mitä tulee ruudusta poispäin kävellessä ja liikkeestä istumisliikkeessä. Liikkeestä istumisen otin vain kerran, kun se oli liki täydellinen. Jätin koiran eteen palkaksi pallon ennen siirtymistä koiran taakse, hyvä keino saada koira pysymään rauhassa paikallaan ohjaajan taaksesiirtymisen ajan. Koiran vieressä kehut ja vapautus eteenpäin pallolle.

Metallinouto. Kuumensin ensin heittelemällä narupalloa. Sitten heitin metallin, koira meni metallille, mutta ei tarttunut, vasta kolmannella tai neljännellä käskyllä toi. Koira sivulle. Uusi heitto ilman virityksiä. Katsekontaktivaatimus, josta palkkasin. Noutolupa, koira kapulalle, toisella käskyllä toi. Luovutus edessä. Päätin alkaa ottaa myös noudot suoraan sivulle, kun luovutus taas aika kaukana. Heitin metallin. Tällä kertaa tarttui heti ekalla kapulaan ja lähti tuomaan, annoin lisäkäskyn ”sivulle” ja sivullehan se tuli =o) Myös hyppynouto metallilla, ei moittimista. Kokeilin ilman sivullekäskyä vain pienellä vartalo-ohjauksella ja voi miten hienosti tuli suoraan sivulle, istui suorassa ja luovutti hienosti.

Hyppynouto myös puukapulalla. Sama juttu. Vartalo-ohjauksella suoraan sivulle.

Tunnarissa kokeiltiin nyt kahta keppiä. Oma hajustettu ohjaajan ja koiran hajulla, ei makkaraa tai muutakaan evästä. Meni suoraan omalle ja toi, pikkasta pureskelua, mutta sekin väheni, kun annoin lisäkäskyn ”sivulle” ja vartalo-ohjauksella vahvistin uutta luovutuspaikkaa. Toisto; meni kepeille, nuuskaisi väärää ja valitsioikean =o) Luovutus sivulla, pienellä vartalo-ohjauksella. Mari ei antanut treenata enempää, olisin halunnut ”kokeilla” täydellä määrällä keppejä, mutta oikeassahan Mari tietty on, ei pidä nyt ahnehtia, ettei mene epävarmaksi koko juttu.

Paikallaolossa Martta ja Jörö. Rauhallinen ja varma paikallaolo.

8.9. keskiviikko
Koulutukset Larussa klo 18.

Otin muutaman ruudun ja metallinoudon. Ruudussa ruokakuppi, jossa pari nappulaa. Kiintopisteenä. Otin myös maahanmenon ruudussa. Metallinouto alkaa sujumaan, tosin hyvin häiriöaltis liike on vielä.

Agilitytreenit Mankkaalla. Keppitreeniä; kepeille lähetystä ja putkeen irtoamista. Polvi edelleen kipeä viikontakaisesta treenistä, mutta pakko oli treenaamaan päästä.

9.9. torstai
Takapihan kääntöpaikalla. Paikallaoloa, liikkeestä istumista, metallinoutoa, ruutua, hyppynoutoa, liikkeestä maahanmenoa ja siitä luoksetuloa. Tokon luoksetuloja. Sekalainen suunnittelematon treeni, kunhan nyt vaan liikkeitä hioskelin.

11.9. lauantai
Liikkeenohjaus Jokelassa Uudenmaan pm-kisoissa. Voittajaluokka, 10 koiraa, tuomarina Rolf Dahlbom. Ei huomattavia mokia liikkeenohjauksessa.

15.9. keskiviikko
Larussa tottista vetämässä, oma koira jäi kouluttamati taas kerran.

Agissa Mankkaalla klo 19.30 -> Tavallisen onnistuneet treenit. Martan voi lähettää tosi hyvin kepeille jo kauempaakin. Kentälle on saatu valot. Hieno homma, kun treenit venyy yleensä puoli kymmeneen, ei tarvitse pilkkopimeässä treenata.

22.9. keskiviikko
Laru klo 18. Keskityin omaan koiraan kerrankin. Avustajaksi sieppasin Kaijan, joka oli jo Arska-isukkia rasittanut riittämiin yhdeksi päiväksi.

Aloitin rakentamalla ruudun 20cm korkeista keltaisista ämpäreistä. Lähetyspaikalle samanlainen. Ruudun takaosaan laitoin valkoisen kipon, ja motivointipalkaksi kippoon puolikkaan lihapullan. Seurautin koiran lähetyspaikalle. Perusasennossa höpötin virityspuhetta "ruutuunruutuun", varmistuskäsky "odota". Koira katsekontaktissa sivulla. Käskyllä ruutuun satalasissa. Kehut kun koira ruudussa, vajaan sekunnin rauha hotkaista nami. Käsky "maahan" ja avustaja Kaija riensi palkkaamaan maahanmenon. Joitakin toistoja samalla tavalla. Seuraavassa vaiheessa, muuten sama, mutta riensin itse koiran perään palkkaamaan sitä, kun se meni maahan ripeästi käskystä. Martan tuntien ei ole liene pelkoa, että se alkaisi hidastella ruutuun mennessä tai tarjoaisi vapaaehtoisesti maahanmenoa ruudussa. Toistoja tuli aika monta. Seuraava ajatus on häivyttää selvä merkki pois ja luottaa, että koira on jo oppinut hahmottamaan, että palkka on neljän pönikän rajaamalla alueella.

Metallinouto on loksahtanut kohdilleen. Rauhallinen mutta silti nopea suoritus. Malttaa odottaa nouto lupaa pitäen katsekontaktia. Menee vauhdilla kapulalla, ottaa suuhun reippaasti ja palauttaa samalla vauhdilla. Hiomista on vielä loppuasennossa, kun vasta hetki sitten aloin vaatimaan luovutusta sivulla. Tulee sivulle, mutta "tarvitsee" vartalo-ohjausta löytääkseen juuri oikean luovutuspaikan.

Tunnistusnoudossa ahnehdin liikaa. Sitä ei ole taas treenattu muutamaan viikkoon. Paikka levoton penturyhmän pyöriessä vieressä. Kaija vei kokeenomaisesti oman + 5 muuta. Asettelussa pientä ongelmaa, kapulat tuli hiukka liian lähelle toisiaan, kun ohjeistin puutteellisesti. Martta ei ymmärtänyt lainkaan mitä piti tehdä noutokäskyllä =o( Virityssanoja ei käytettävissä. Lähti sen sijaan morjestamaan yhtä penturyhmän koiraa, jonka omistaja säikähtäneenä yritti potkaista Marttaa. Komensin Martan takaisin ja toistin käskyn. Edelleen kapulakasa ei herättänyt minkäänlaista mielenkiintoa. Koira erittäin epävarma siitä mitä siltä odotin. Meni sijaistoimintana pissalle kapuloiden taakse välttäen katsomasta kapuloita. Lopulta meni kapuloille ja otti ensimmäisen suuhun osuvan. Poistin väärän. Siirsin kapuloita enemmän hajalleen ja pyysin tuomaan. Kehuin kun valitsi vahingossa oman, sillä sain lukon aukeamaan. Otin uuden kapulan hajustumaan hetkeksi. Nyt avustaja vei oman + 3 muuta. Viritin koiraa höpöttämällä "tuo-oma". Kehuin kun katsoi kapuloihin päin. Malttoi odottaa katsekontaktissa. Käskystä ryntäsi kapuloille ja haistelematta toi oman. Ei hyvä siis vieläkään. Kehuja kuitenkin. Uusi yritys. Nyt parempi. Haisteli ja nosti yhden väärän, jonka pudotti heti ja otti oman. Oikea suuntaus. Kerta vielä ja onnistunut suoritus. Haisteli muut, otti oman ja toi epäröimättä. Hienoa =o) Jätetään hautumaan.

Liikkeestä istumisia muutama. Märkä keli, takapuoli ei meinannut millään pysyä maassa. Istui kyllä käskystä, mutta pikkuhiljaa takamus irtosi maasta. Otin muutaman nopean istumisen, josta nopea palkkaus. Paransi tilannetta. Maahanmeno joka sujuu kaukaa ruudussa aika kivasti, ei suju toivotunlaisesti läheltä. Toistoja taasen. Käsky, kun ei mennyt maahan, jätin huomiotta. Vapautus. Uusi käsky, maahanmenosta nopea palkka – narupallon vetoleikki. Muutamia toistoja.

Seuraamisessa hioin perusasentoa. Toivomisen varaa on. Vartaloavuilla hakee hyvin oikean paikkansa, mutta ei tarjoa itsenäisesti. Liian levoton paikka. Pitää kokeilla kotona rauhallisessa paikassa ja aktiivisen hereillä olevan koiran kanssa. Vaikka ennen ruokakupin antamista.

Luoksetuloharjoituksessa jätin koiran seisomaan, kutsuin sivulle. Jätin koiran maahan, kutsuin sivulle. Molemmat läheltä.

Treenin kului aikaa tunnin verran, liikaa tuli kerralla treenattua, mutta koira oli kyllä tapansa mukaan innostunut loppuun asti. Paremmin vaan ehkä menisi uudet liikkeet perille, kun malttaisi treenata lyhyemmän aikaa ja vain paria asiaa kerrallaan =o)

Agitreenit Mankkaalla 19.30 ->

Oma vire ei yhtään kohdallaan. Ei olisi pitänyt mennä kentälle ollenkaan, kun ei huvittanut. Ensimmäinen harjoitus meni kuitenkin kohtuullisesti. Aita, A, aita, keinu, pituus, puomi, aita. Kontaktien harjoittelua siis. A:n ylösmeno ok, alastulokin hyvä, jos muistaa käskyttää "alas" ja olla oikeassa paikassa eli ei pidä yrittää hidastaa koiran menoa hidastelemalla itse, mutta ei pidä juosta liian edellekään. Keinu hieno, siinä en edes yritä pysäyttää vaan "alas" käskyllä saan Martan juoksemaan keinun loppuun asti maltilla ja ottamaan kontaktin. Pituus oli ok ja koira luki todella hyvin itse rataa ja hakeutui puomille. Alastulokontaktilla pysäytän "alas-odota" käskyllä. Toimii. Koira menee puomin vauhdilla, jos itse juoksen kuin heikkopäinen. Jos hidastelen, enkä ehdi mukaan, hidastelee koirakin. Pitää käydä kokeilemassa itsekseen, jos saisi koiran painelemaan puomin vauhdilla alasmenokontaktille asti, jos laittaa sinne patukan tai narupallon odottamaan. Olisi ihan mukavaa, että koira menisi puomin itsenäisesti ja lujaa =o) Nyt yritin nopeuttaa käskyttämällä "menemene" ja se ei sitten oikein ollutkaan oikea käsky tähän paikkaan. Koirahan meni, mutta tuli myös alas esteeltä melkein ylhäältä, että pääsee nopeammin menemään eteenpäin. Oho.

Toinen treeni menikin sitten ihan persiilleen. Ohjaus ihan pielessä, koira luki rataa taitavasti, mutta kun rata ei mennytkään sinne puomille tällä kertaa, vaan tarkoitus oli saada aidan jälkeen koira kääntymään takaisin päin ja kepeille. Jo aiemmin samalla radalla oli hallintaongelmaa, kun aidan, putken ja aidan takana oli tyrkyllä A, kun rata kääntyikin oikealle ja renkaalle. Kyllä Martta sinne renkaalle meni, mutta käännös oli kaikkea muuta kuin nopea. Käskytys koko ajan pielessä, ohjaaja väärässä paikassa, käskyt väärään aikaan ja vääränlaisia. Toisessa ansakohdassa ylävartaloni osoitti puomille ja sinnehän koira meni. Seuraavaksi yläkroppa oli liikaa toiseen suuntaan ja koira otti ensimmäisen kepin väärältä puolelta. Hemmetti kun tunsin itseni taas koko treenin ajan hitaaksi ja jäykäksi, niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Lopulta purin turhautumisen raivoamalla koiralle, vaikkei koira koskaan agissa mitään virheitä tee. Itse ohjaan väärin ja sinnehän se koira menee minne ohjataan. Suututti kaikki. Koiran varastaminen lähdössä. Sen liika into joka paikassa, joka kostautuu hallitsemattomuutena. Eniten kuitenkin suututtaa se, että olen liian hidas ja kömpelö pystyäkseni ohjaamaan koiraani kuten haluaisin ja liian tyhmä kehittämään ohjaustyyliäni käyttäen hyväkseni vahvuuksia ja välittämättä heikkouksista. Aioin jatkaa treenin loppuun, mutta omaa vuoroa odottaessa koiran vinkuminen kävi niin kovin hermoille, että katsoin parhaaksi liueta paikalta jotten aiheuttaisi enää enempää vahinkoa ohjaaja-koirasuhteelle.

Huomaan, että pinnani ei kestä, kun treenit vaikeutuvat ja homma ei toimi. Oma riittämättömyys on liian kova pala kestää. Huomaan, että olen vetänyt itseni liian piippuun tänä syksynä puuhaamalla liian monessa paikassa liian intensiivisesti. Aikaa tärkeimpään eli oman koiran kanssa touhuamiseen on jäänyt liian vähän. Haluaisin treenata agilityn koko ajan vaikeutuvia kuvioita monta kertaa viikossa ja huomaan, että koko syksynä en ole käynyt kertaakaan kentällä muulloin kun ohjatussa koulutuksessa keskiviikkoisin. Ihan sama kuin tokon kanssa. Haluaisin treenata ajatuksella uusia voittajaluokan liikkeitä, tai lähinnä hioa niitä valmiiksi, mutta aikaa ei vain riitä. Nyton pakko laittaa asioita tärkeysjärjestykseen ja keskittyä enemmän omaan koiraan. Tai koiriin. Juniorikin alkaa jo vaatia oman osansa huomiosta.

25.9. lauantai
UMNn toko Malminkartanossa. Liikkeenohjausta koko päivä, AVO, VOI, EVL. Tuomarina Rolf Dahlbom. Sen jälkeen oman koiran kanssa kontaktiharjoitusta koepaikalla. Rauhoittumista, joka tarkoittaa, että pitäisi pystyä olemaan vinkumatta. Tyhjässä kehässä kävin ottamassa yhden hyppynoudon ja pikkasen haahuilevaa seuraamista.

26.9. sunnuntai
UMNn toko Malminkartanossa. Liikkeenohjausta koko päivä, EVL, VOI, AVO. Tuomarina Marita Packalén. Sen jälkeen oman koiran kanssa oleilua koepaikalla. Kontaktia, rauhoittumista.

28.9. tiistai
Päätin, että on aika opettaa Toivolle ”maahan”-käsky. Istuin keittiön lattialla tasku täynnä namia. Tähän mennessä Toivo on houkuteltu maahan laittamalla namikäsi maahan ja palkkaamalla kun koira menee maahan. Nyt käskin maahan liikuttamatta käsiä, odotin, että menee maahan ja palkkasin. Vapautus ja toistoja kymmenkunta. Kerta kerralta meni nopeammin maahan käskyn kuullessaan.

29.9. keskiviikko
Lauttasaaressa klo 18. Annoin Niken vetää isonpuoleista amstaffi/BH/ongelmaryhmää ja keskityin treenaamaan Marttaa. Mukaan otin itsenäiseen treenaukseen pystyvän Maijan Priman kanssa. Primalle oli fiksua ottaa paikallaoloharjoitusta ja muita BHliikkeitä ”ruusuympyrässä”, jossa häiriönä vain Martta.

Martan kanssa treenasin ruutua ja niin kauan kun kohde(=palkkio) oli selvästi nähtävissä ruudussa, meni koira kuin ammuttuna ruutuun. Maahanmeno pitää saada muissa yhteyksissä nopeammaksi, jos aion saada koiran maahan ruutuun. Treenasin välillä muuta, ruudun ollessa häiriönä. Muiden treenien jälkeen otin koiran perusasentoon nenä kohti ruutua. Sanoin virityssanat ja käskytin ruutuun. Ei ymmärtänyt. Lähti sivulta, mutta jäi aluksi pyörimään eteeni. Rauhoitteli. Kävi juomassa kuralätäkössä. Kävi pissalla. Ja sitten kuin ammuttuna ruutuun, ihan kuin lamppu olisi syttynyt päässä ja yhtäkkiä muisti mitä ruutukäskyllä piti tehdä =o) Toistin heti. Edelleen hieman epäröintiä, mutta aika paljon nopeammin ampaisi ruutuun. Palkkasin. Kävin viemässä narupallon ruutuun. Koira sivulle. Virityssanat. Käskytys ja ruutuun ampaisi. Pallolla kehuin ja käskin maahan. Koiran luo palkkaamaan leikkimällä.

Metallinouto sujuu nyt hyvin. Tein pari toistoa. Toivomisen varaa on vielä lopun perusasennossa, mutta tarjoaa ainakin nyt suoraan sivulletuloa – ei yritä pysähtyä eteen, vaikka se oli toivottu luovutuspaikka monta vuotta. Saa nähdä miten ensi lauantain kokeessa sujuu luoksetulon, hypyn ja noudon suoraan sivulletulo.

Liikkeestä maahanmenossa hidastelua ja epävarmuutta. Toistoja ja nopeita palkkauksia nopeista maahanmenoista, hitaat jätin huomiotta.

Luoksetulossa hioin kaikkea taas kerralla (hyi mua). Pysähtymistä seisomaan ja maahan. Lopun sivulletuloa. Nopeutta… Palkkasin heittämällä palloa koiran yli ja leikittämällä pallolla. Kokeilin pysäyttää käsimerkillä, suullisella ja niiden yhdistelmällä. Treeneissä Martta tulee aika hitaasti ja pysähtyy hyvin. Kokeessa tulee aina niin hemmetinmoista vauhtia, että pysähtyminen on toivoton unelma.

Liikkeestä seisomisessa pientä epävarmuutta, tarjoaa istumista. Jätin huomiotta ja toistin. Rauhallinen käsky ja jäi oikeaan asentoon. Palkan jätin kääntöpaikalle koiran eteen. Koira piti hyvin paikkansa ja asentonsa edessä olevan palkan ansiosta. Vapautus palkalle.

Liikkeestä istuminen ok. Palkka samalla tavalla kuin seisomisessa ja maahanmenossa eli eteen ja vapautus sinne liikkeen lopuksi.

Kauko-ohjauksessa vain istuminen ja makuu viidestä metristä. Aluksi tuli eteenpäin hieman. En palkannut. Palasin koiran luo. Rauhoitin tilannetta ja otin uudestaan. Jokaisesta onnistuneesta istumaannoususta palkkasin kunnolla palaamalla koiran luo palkkaamaan. Jokaisesta onnistuneesta maahanmenosta kehuin ja välillä palasin palkkaamaan. Erikseen otin maasta seisomaan nousun pariin kertaan olemalla ihan koiran lähellä.

Hyppynouto metallikapulalla. Ensin koira tarjosi avoimen hyppyä, sitten jojohyppyä ja oli kuin ei olisi huomannut koko metallin olemassoloa. Käytiin pari kertaa metalli yhdessä hakemassa ja sitten alkoi sujua.

Tunnistusnouto. Ei avustajaa, ei vieraita kapuloita. Otin autossani olleista kapuloista muovipussiin käsin koskematta pari viiden kapulan settiä. Samasta kapulaerästä hajustumaan taskuun pari kapulaa. Rapsutin koiraa. Koiraisilla käsillä hieroin kapulaa. Koira istumaan. Vein kymmenen metrin päähän muovipussikapulat jotka asettelin ympyrään pussin avulla. Oman kapulan laitoin klo 12 kohdalle. Koiran luo. Virityssanat ja noutokäsky. Koira kapuloille, haistelua ja oma kapula =o)

Toisto toisella satsilla ja toisella taskussa olleella kapulalla. Haistelua ja oma kapula. Yes!!

Haistelu sisälsi väärien kapuloiden liiallisen koskemisen, toivoisin rauhallisuutta työskentelyyn, mutta toivon, että sitä tulee varmuuden myötä. Pitää kokeilla treeniä, jossa paljonpaljon vääriä kapuloita. Ja toisaalta vahvistaa oman kapulan tuomista treenillä, jossa kapulaa joutuu hieman etsimään.

Seuraamista treenasin tietysti myös, mitäpä en olisi treenannut… Sivuaskelia. Hidasta käyntiä. Hieman liian edessä kulkee, myös perusasennoissa. Palkkasin tietysti vain oikeassa kohdassa olosta ja hyvästä kontaktista.

Paikallaoloa otin myös useampaan otteeseen vaihtelevia aikoja.

Klo 19.30 - Agitreenit Mankkaalla. Parempi fiilis kuin viikko sitten. Edelleen oma vajavaisuus ottaa päähän, kun tuntuu, että koira olisi niin paljon parempi, jos ohjaaja olisi pätevämpi. Kontaktit ihan mukavia. Koira on innostunut putkista(kin). Ennen A ja puomi veti puoleensa, nyt vetää myös putket. Kivakiva. Hallittavuutta saatava rutkasti lisää. Ja meikäläisen pitää muistaa käyttää ohjaamiseen myös käsiä, ei pelkkää ruhoa. Kepit menee kivasti ja sisäänmenokin, kun malttaa antaa koiralle tilaa mennä kepeille sisään oikeasta kohdasta. Varmanoloisesti menee kun koira on vasemmalla puolen. Toiselta puolen selvästi epävarmempaa, jätti jopa yhden keppivälin pujottelematta keskeltä rivistöä, kun en käskyttänyt tarpeeksi painokkaasti. Rengas meni hyvin. Aika kylmä alkaa olla. Pitää kaivaa Martan takki esiin, ettei lihakset viilene liiaksi vuoroa odotellessa.

1.10. perjantai.
Takapihalla. Mukaan 20kpl lihapullia. Luoksetulon seisomistreeniä, liikkeestä seisomista ja maahanmenoa. Oikeammin avoimen järjestyksessä eli maahanmeno, luoksetulo, seisominen. Luoksetulon seisomista yritin suullisella käskyllä ilman käsiä. Pysähtyy hyvin, mutta vauhtipa ei olekaan luoksetulossa sitä mitä kisoissa on =o/ Luoksetulot suoraan sivulle. Huomenna pitää muistaa myös itse ilmoittaa, että koira tuleekin suoraan sivulle (ja toivottavasti sitten myös tulee). Kertaalleen tarjosi liikkeestä seisomisessa istumista, mutta jätin huomiotta ja toistettaessa alkoi seisominen taas sujua. Epävarmuutta. Johtuu varmaan siitä kun en malta koskaan keskittyä vain yhteen asiaan treenatessa. No kai se näinkin onnistuu, ennemmin tai myöhemmin – luultavasti myöhemmin =o)

Huomenna siis koe. Ei enää treeniä tänään. Aamulla ei ruokaa. Avoin alkaa klo 13.15.

2.10. lauantai
TOKO Tuusulassa, Nahkelan kentällä. AVO klo 13.15.

Tuomarina Kaisa Lähdesmäki.

Sää aurinkoinen ja kuiva. Koira aamusta asti erittäin vinkuvainen. Koepaikalle saavuttuamme kävin metsän puolella nakkelemassa narupalloa hetken aikaa. Avoimen alkua odotellessa vinkui autossa. Luokan lähestyessä otin hihnassa oleilemaan lähelle, rauhallisempi. Söi froliceja ja lihapullia palkkana hissukseen olosta ja katsekontaktin tarjoamisesta.

Paikallaolo siirretty viimeiseksi liikkeeksi.

Seuraaminen taluttimetta. Aluksi melko hyvää, mutta kun koepaikalle saapui sakemanni, koira sekosi kokonaan ja sain tosiaan tehdä töitä, että sain koiran edes pysymään kehässä. Ylipäänsä koira oli koko ajan kovin kiinnostunut siitä mitä tapahtuu kehän ulkopuolella. Pisteet 5 ja sekin yläkanttiin.

Maahanmeno, luoksetulo, seisominen. Kaikki nollia!! Liikkeet joita eilen ainoastaan treenasin ja jotka treenissä lopulta meni ihan tyydyttävästi. Maahanmenossa jäi istumaan. Luoksetulossa teki sen mitä ei koskaan kokeessa yleensä tee eli lähti liikkeelle hitaasti! Eikä kuitenkaan pysähtynyt seisomaan kuin vasta toisella käskyllä ja siinä vaiheessa oli jo valunut pitkälle. Kokeilin ekaa kertaa kokeessa suoraan sivulle tuloa ja tulihan se. Tai ei ainakaan tarjonnut edessä istumista, mutta perusasennossa oli kyllä toivomisen varaa. Seisomisessa lähti seuraamaan huonosti, seurasi liian edessä. Ja käskystä meni istumaan. Huokaus. Sinne meni 70pistettä kolmen liikkeen aikana.

Noutaminen. Levoton heitettäessä, mutta malttoi odottaa käskyä. Haukahti, vauhdilla kapulalle, vauhdilla takaisin ja vauhdilla ohitseni taakse eli ei tosiaankaan tarjonnut edessä luovutusta. Teki takana kunniakierroksen yleisön edessä ja tuli sivulle ihan hyvään paikkaan. 7.

Kauko-ohjaus. Olisi muuten ollut ihan onnistunut suoritus, mutta koira ei malttanut odottaa maahankäskyä. Nousi istumaan yhdellä käskyllä. Meni maahan ilman käskyä. Nousi istumaan yhdellä käskyllä. Ja taas maahan ilman käskyä. Käskin uudestaan istumaan ja nyt malttoi odottaa niin kauan, että annoin luvan mennä maahan. Tuli eteenpäin n.20cm yhteensä. 5.

Estehyppy. Viritin kertomalla, että nyt mennään hyppäämään. Hyppäsi siististi käskystä ja istui todella kivasti esteen taakse käskystä. Tuomarin mielestä liian hitaasti, itse olin tyytyväinen. Tosin istui liian lähelle estettä ja takaisin hypätessä sitten kolautti esteeseen. Ei tarjonnut edessä istumista vaan kiepsahti suoraan sivulle ja teki täydellisen perusasennon =o) 7.

Paikallaolo 8. Vinkui. Ei koko aikaa, mutta vinkui kuitenkin.

Kokonaisvaikutus 7. Koira ei tänään ollut oikein yhteistyöhaluinen =o/

Yhteispisteet 84. AVO 0. Kaikkien aikojen toiseksi huonoimmat pisteet. Vain vapputokossa meni vielä huonommin.

Mikä sitten meni vikaan? No en minä tiedä =o( Olen treenannut viime aikoina uusia voittajaluokan liikkeitä, avoimen liikkeet ehkä jääneet liiaksi taka-alalle, kun koira on ne edes jotenkin jo osannut. Nyt pitäisi päättää lähdenkö voittajaan vai yritänkö saada ensin edes avoimen liikkeet onnistumaan ja tavoittelen koulutustunnusta. Kokeita ei vaan enää kauheasti ole, mutta jos ilmoittaisi muutamaan vielä avoimeen ja jättäisi ensi vuoden alkuun voittajassa starttaamisen. Pitää nyt mietiskellä.


17.10. sunnuntai
Gööttien toko Lauttasaaressa parkkihallissa. Liikkeenohjaus, tuomarina Kari Blomqvist.

Kokeen jälkeen treenasin Martan kanssa pikkasen seuraamista, jääviä liikkeitä ja sitä sun tätä. Ei oikeastaan mitään ajatusta treenissä, kunhan otin liikkeitä omaksi ja koiran iloksi, kun koira kerran mukana oli. Mitään hyötyähän siitä ei ole, mutta liekö haittaakaan.

27.10. keskiviikko
Kauden viimeinen toko-koulutus Larussa ja kauden viimeinen ohjattu agilitytreeni Mankkaalla.

Ohjaaja syysflunssassa toista viikkoa, ääntä ei enää ollenkaan. Tokotreenin jätin suosiolla väliin, kun ei ääntä tullut edes kuiskauksen vertaa. Agilityyn päätin mennä kokeilemaan, miten koiraa pystyy ohjaamaan pelkällä vartalo-ohjauksella. Marttaa joka on tottunut siihen, että mun vartalo-ohjaukset on aina hiukan liian mitättömiä ja liikkeet jäykkiä. Molemmat kädet ei nouse ohjaukseen yhtaikaa millään. No nyt kun ei ääntä tullut, eikä tarvinnut siis käskyjä miettiä, pystyin keskittymään vapautuneesti ilmehtimään eli ohjaamaan eleillä ja liikkeillä. Avuksi otin tiukoissa paikoissa taputtamisen, josta ei kyllä ollut vastaavaa hyötyä. Koira yllätti minut täysin. Se luki loistavasti eleitäni ja tuntui tosi hyvältä, kun sain sen menemään esteet oikeassa järjestyksessä ilman ääntä =o)

Hetken kesti multa tajuta, että koira pitää tiukoissa paikoissa hakea mukaan lähempää, kuonosta asti, ettei se pääse harhautumaan väärälle esteelle. Sen kun tajusin, homma sujui kuin tanssi. Suurkiitos kouluttajallemme Ninalle taas tästäkin kaudesta! Kisoja ei ole suunnitteilla, mutta treenaamassa olisi aikomus käydä itsekseen silloin tällöin. Ja ehkä se kisaintokin jostain löytyy, kun flunssa joskus loppuisi.

7.11. sunnuntai
Flunssa vaivaa edelleen. Ääni on möreä ja hiljainen.

Niken kanssa treffit Sokevan nurkilla klo 10. Kiljuvan Toivon toimiessa häiriönä treenasin Mapen kanssa seuraamista, ja oikeastaan kaikkia muitakin avoimen liikkeitä. Taas liikaa kerralla ja liian junnaavasti, mutta kun ei malta lopettaa vauhtiin päästyään. Martta yritti vakuuttaa minulle, että on unohtanut yksinkertaisimmankin asian. Seisomisessa meni maahan tai vähintään istui. Maahanmenossa jäi kyynärpäiden alle ilmarako. Luoksetulossa ei tullut vauhdilla. Jos yritin pysäyttää, hiippaili. Masentavaa. Toistoa toiston perään, hiukan muunnellen, kun tarpeeksi helpotti, alkoi toimia, mutta miten voi olla näin vaikeaa? Jos pitää parin viikon sairasloman, niin joutuu aloittamaan kaiken alusta?! Ei se voi olla niin =o(

Parin tunnin lepo ja uusi treeni Malminkartanossa klo 13. Jätin Toivon kotiin ja keskityin Marttaan.

Paikalla kolme voittajaluokan foxia ja oli tosi antoisaa tarkkailla niitä ja vertailla niiden työskentelyä Martan vastaavaan =o)

Treenimotivaatio pitäisi vaan saada kaivettua jostain. Malminkartanossa antoisinta oli Marttaa ajatellen kokeilla liikkeiden sujuvuutta vieraassa paikassa ja vieraassa seurassa.

Tunnistusnoutoon olin tyytyväinen, kun pääsi treenaamaan vierailla kapuloilla. Ensimmäisellä yrityksellä Mape meni suoraan oikealle ja otti sen juurikaan muita haistelematta. Palautus olisi saanut olla reippaampi, jolloin pureskelua olisi tullut vähemmän, mutta en motivoinut nopeammaksi, kun liike kuitenkin vielä joltisenkin uusi ja outo. Toisella kertaa malttoi haistella (ja tökkiä) muitakin, otti silti vain oikean suuhunsa ja toi.

Metallinoutoon olen myös enemmän kuin tyytyväinen. Otin taas pakasta uuden kapulan eli vieras esine, ihan kuin kokeessakin. Ja Martta toi empimättä. Luovutus sivulle kuten tunnarissakin, siinä joudun vielä hiukan vartalo-ohjausta käyttämään varmistaakseni suoran perusasennon. Hyvä idea silti vaihtaa luovutus eteen, kun nyt jää se liian kaukana luovutus pois, ei tarvitse sitä hinkata.

Hyppynouto oli myös ihan mallikas. Siinä sama juttu. Lopun perusasento tarvitsee vielä vartalo-ohjausta avukseen. Pientä sellaista, mutta ilmeistä kuitenkin.

Muita liikkeitä en tosissani ottanutkaan. Seuraamista virittelymielellä ja yhden seuraamiskaavion verran, kun erästä EVLn kaaviota piti testailla. Muutaman maahanmenon ja seisomisen, ja taisi jokunen liikkeestä istuminenkin tulla ohimennen otettua.

Ruutua olisi voinut ottaa, kun tarjolla oli vieraita merkkejä, mutta seurustelu terri-ihmisten kanssa oli ehkä antoisampaa. Hirmu pätevän oloisia foxeja oli näytillä, kyllä terreissä on poweria =o)

Luoksetulon ongelmia pitää pohdiskella. Vauhtia on saatava lisää, kun se nyt on hiipunut ja parissa kokeessakin on jo ollut nähtävissä hiippailua, ja kuitenkaan pysähdykset ei suju. Pitää kokeilla, jos jättäisi palkan koiran taakse, kutsuu, pysäyttää ja vapauttaa palkalle taaksepäin. Varmaan sitä joskus on kokeiltukin, mutta tapani mukaan olen hypännyt toiseen tyyliin ennen kuin mitään tuloksia on ollut havaittavissa. Runsaasti kannustettuja läpijuoksuja harrastettava myös ilman muuta.

10.11.2004 keskiviikko.
Kaija tuli Arskan ja vauvan kanssa patistamaan meidät treenaamaan. Käveltiin Sokevan parkkipaikalle. Päätös siitä, että loppiaistokossa kisaan Martan kanssa edelleen avoimessa, on vahvistunut. Mikä kiire tässä on, kun ei ne avon liikkeetkään ole vielä takuuvarmasti hanskassa. Voittajan liikkeistä puhumattakaan. Jos yrittäis sen voittajan kauko-ohjauksen saada jollekin mallille talven aikana, niin olis parempi fiilis lähteä ylempään luokkaan. Voittajasta tällä hetkellä parhaiten sujuu noudot, ja saishan niistäkin tietty hurjasti pisteitä, paitsi että pureskelusta ja liiasta innokkuudesta sakotetaan enemmän kuin avoimessa eli…

Otettiin aluksi pitkä paikallaolo. Molemmat koirat oikein nätisti ja hiljaa.

Seuraamisessa hioin oikeaa paikkaa seurauttamalla ihan lyhyitä pätkiä ja tekemällä paljon käännöksiä, sivuaskelia, paikallakäännöksiä ja täyskäännös+seis, käännös oikeaan/vasempaan+seis tyylisiä juttuja. Olin tyytyväinen. Hiukka liikaa joudun yläkroppaa käyttämään tehostetusti, mutta jo paljon parempi. Täyskäännöksiä tein myös vasempaan ja koira ei enää lähde kiertämään minua ympäri vaan korjaa paikkansa, onhan se jäykkä pökkelö, mutta silti paremman näköistä kuin turha ohjaajan kiertäminen.

Liikkeestä maahanmeno nyt aika hyvä, vieläkin lisää nopeutta saisi olla, ja kyynärät varmemmin maassa, mutta jos nyt ihan hyvällä koettaisin. Ensimmäiseen seiso-käskyyn liikkeestä seisomisessa Martta reagoi istumalla. En kommentoinut, vaan otin uusiksi ja menikin, kun en mokaan kiinnittänyt huomiota. En alkanut pahemmin hinkkaamaan.

Luoksetulossa kokeilin eri käskyjä, ”tule” ja ”sivulle”, molemmilla koira tuli aika vauhdilla ja suoraan sivulle, tule-käskyyn annoin kyllä vahvisteen ”sivulle”, kun koira oli lähellä. Tänne-käskyyn liittyvää hidastelua ei havaittavissa. Nyt ei pidä pilata näitä käskyjä, vaan ottaa kiltisti ja paljon suoria luoksetuloja, että saadaan vauhti takaisin =o)

Kauko-ohjauksessa on ennakointia ja istumaannousussa etenemistä. Kokeilin palkkaa takana, pikkasen auttoi. Edelleen uskon, että varsinkin ennakoimiseen auttaisi eniten se, että otetaan seisominen mukaan kuvioon, ei ole niin helppoa ennakoida, kun istumista voikin seurata seisominen tai maahanmeno, eikä aina vaan se sama maahanmeno.

Noutoa en ottanut ollenkaan, enkä seisomista tai maahanmenoa, muuten kuin liikkeestä.

Ruutuakaan en rakentanut. Hion sitä taas joku toinen päivä ihan erikseen.

Liikkeestä istumista en myöskään ota nyt hetkeen, sen Martta osaa kuitenkin aika hyvin. Jos nyt hioisin noita perusliikkeitä eli maahanmenoa ja seisomista taas hetken aikaa.

Isipappa Arskan treeniä en pahemmin ehtinyt seuraamaan, mutta hyvin siellä varmasti meni =o) Pariviikkoisessa tyttövauvassakin oli ihan treenivauva-ainesta, ihan kiltisti nukkui treenin ajan vaunuissaan ja antoi äitinsä harrastaa.

21.11. sunnuntai
Korsokoulu koirapuiston lähellä olevalla parkkipaikalla klo 11-14.

Ennen pääjoukon saapumista otin Martan kanssa liikkeitä hyödyntäen paikallaolevia häiriöitä, eli niitä muutamaa koirakoululaista, jotka olivat sovitusti paikalla jo klo 11.

Pääpiirteittäin Martta keskittyi ihan kivasti minuun ja käskyihini, vaikka monenlaista mielenkiintoista oli näköetäisyydellä. Treenasin seuraamista, liikkeestä maahanmenon ja seisomisen. Kauko-ohjausta. Luoksetuloa, ilman pysähdystä, tuli ihan kiitettävällä vauhdilla. Noutoa otin sekä puukapulalla, että metallilla. Heiton jälkeen vaadin katsekontaktin, josta palkkasin, ennen kuin annoin noutoluvan.

Korsokoulun (eli ennen Larussa kokoontunut BH/koiraongelmaryhmämme) avajaisissa oli kymmenkunta koirakkoa. Puolet amstaffeja, puolet muita. Treenattiin vajaa tunti, sitten koirat autoihin lepäämään ja lämmittelemään, ohjaajat keskustelemaan teen/kahvin ja kakkujen ääreen. Tauon jälkeen toinen samanmoinen sessio. Minä keskityin tarkkailemaan ja kommentoimaan Kaijan ja amstaffi Arskan avoimen liikkeitä, Niken vetäessä koko muulle ryhmälle pienryhmätreenin. Ryhmäkoko oli tänään oikein sopiva.

Lopuksi jaettiin teoriaa muutaman A4:sen verran ja muistuteltiin kotiläksyjen tarpeellisuudesta varsinkin nyt, kun kokoonnumme vain kolmen viikon välein. Itseopiskelu kunniassaan =o)

28.11.2004 sunnuntai
Niken kyydillä Laruun parkkihalliin treenaamaan, pikkujoulun jälkeinen aamu. 0‰ =o)

Paikallaolo otettiin ryhmässä kokeenomaisesti. Martta makasi muuten ok, mutta muutaman kerran vinkui hetken neljän minuutin aikana.

Seuraamisessa kiinnitin erityisesti huomiota seuraamispaikkaan ja tein paljon käännöksiä ja pysähdyksiä. Kehuin ja palkitsin oikeasta suorituksesta.

Maahanmenot nyt hyvät, mutta uusi ongelma, koira menee ensin maahan, mutta hetken kuluttua nostaa kyynärpäät ilmaan =o/ En moittinut, en kehunut, otin vaan uusiksi ja kun onnistui, pääsin kehumaan.

Luoksetuloja otin useita, kaikki suoraan ja pikkuhiljaa alkaa vauhti olla taas sitä mitä haluan. Loppuperusasentoon tulee jo liki ilman apuja suoraan sivulle.

Liikkeestä seisomisen tein vain kerran, kun se onnistui nappiin.

Hypyssä ensimmäisellä kerralla jäi aika lähelle estettä ja kolautti reilusti takaisin tullessa. Este aika korkea. Otin uudestaan ja edelleen jäi hiukan liian lähelle, mutta istuutui tosi nopeasti käskystä ja hyppäsi puhtaasti takaisin. Suoraan sivulletulo ok.

Nouto ok. Myös metallilla. Innostin vilauttamalla patukkaa, kun koira tarttui kapulaan. Sain lisää vauhtia palautukseen, joka vähensi pureskelua. Sivullaluovutus on myös lyhentänyt pureskeluaikaa.

Kauko-ohjauksessa keskityn nyt pinnan kasvattamiseen. Nousee hyvin ja paikallaanpysyen istumaan, mutta ei malttaisi odottaa seuraavaa käskyä. Nyt tein useita kertoja niin, että kehuin rauhallisesti kun koira pysyi istumassa pitkiä aikoja. Vasta usean sekunnin varman istumisen jälkeen käskin maahan.

Ruutuunlähetyksiä otin neljä sellaista, että ruudussa pallo. Ekalla kerralla vapautin kun ehti pallolle, kolmella seuraavalla kerralla käskin maahan kun sai pallon suuhunsa.

Lisäksi otin yhden lähetyksen tyhjään ruutuun. Käskin maahan ruudussa ja palkitsin heittämällä pallon. Vauhtia riittää ja liike muutenkin mieluinen koiralle. Ruudussa menee tosi nopeasti maahan, vaikka olen kaukanakin käskyn antaessani.

Tunnistusnouto ei tänään oikein hyvä. Tahtoi ottaa suuhun vääriä etsiessään oikeaa. Toi väärän. Lähetin uudestaan ja toi oikean. Uudestaan. Taas koski vääriin etsiessään, mutta nyt toi oikean. Vähennettiin kapulat kahteen, oma ja väärä. Taas piti käydä koskemassa väärään ennen kuin otti oman. Suunnitelmissa maustaa väärät pahanmakuisiksi, ei se ota jos ei annakaan.

Liikkeestä istumisia otin muiden liikkeiden välissä, kun kävelin autolle päin hakemaan kapulaa tai merkkejä, niin käskin istumaan ja hyvin istui.

3.-5.12.2004
TOKOn Pohjoismaiset mestaruuskisat messukeskuksessa Helsingissä
.

Rooli 2.liikkeenohjaaja eli 1.liikkeenohjaajan avustaja.

Oli hienoa olla mukana toteuttamassa tapahtumaa. Pääsi näkemään läheltä pohjoismaisen parhaimmiston treenit, oman vuoron odottelun manööverit ja tietysti koesuorituksen, joka oli pilkottu osiin siten, että lauantaina oli paikallaolo ja kaksi osaa joista molemmissa kaksi liikettä. Sunnuntaina paikallaistuminen ja taas kaksi osaa ja kaksi liikettä/osa. Parhaille oli yhteistä ohjaajista huokuva rauhallisuus ja itsevarmuus. Koirat olivat vilkkaita, innokkaita ja hyvin motivoituneita. Ohjaajat silmiinpistävän rauhallisia. Paljon varmasti treeniä takana, jolloin luottamus koiran kykyihin kasvattaa itsevarmuutta.

Tuloksia voi lukea muualta, mutta henkilökohtainen mestaruus tuli ensimmäistä kertaa Suomeen! Jännitys säilyi aivan viimeisiin liikkeisiin asti. Viimeiselläkin koiralla olisi ollut mahdollisuus viedä mestaruus suomalaiselta, jos he olisivat onnistuneet täydellisesti kauko-ohjauksessa ja hyppynoudossa, niin pieniä olivat piste-erot kärjessä. Joukkuemestaruuden vei Norja, toisena Ruotsi ja pronssilla Suomi. Toivotaan, että ensimmäisen yksilömestaruuden vanavedessä Suomen TOKO lähtee ennennäkemättömään nousuun.

Viikonloppu oli väsyttävä, mutta antoisa.

6.12. maanantai, Itsenäisyyspäivä.

AST:n epävirallinen TOKO Lauttasaaressa. Osallistujia oli huima määrä (40). Mölliluokassa 23-24 ja avoimessa 6. Alokkaassa loput.

Arvosteltavakseni tuli möllit ja avoimet, joka olikin todella AVOIN luokka. Kuudesta koirakosta 3 suoritti avoimen liikkeet ja 3 teki osan liikkeistä voittajaluokan mukaisesti. Paikallaolokin oli 4 min. Mölliluokassa oli itse kehittelemämme säännöt; 7 liikettä, helpot ja kannustavat säännöt. Koiran sai pitää hihnassa, jos halusi ja monet koirista olisivatkin jo liki valmiita alokasluokkaan, jos vain maltti riittäisi vapaana tottelemiseenkin.

3 tunnin tuomaroimisen jälkeen otin Martan autosta ja aloin toteuttaa niitä ajatuksia joita päässäni pyöri PM-tokon jäljiltä.

Paikallaoloa otin sen hetken minkä vei ruudun rakentaminen. Ei vinkumista.

Seuraamisessa pyrin liikkumaan rauhallisesti, varmasti ja koiraan luottaen. Ja se tuntui toimivan. Martta seurasi hyvin ja piti hyvin kontaktia. Palkkasin vasta seuraamisen lopuksi. En edes sanallisesti kehunut kesken liikkeen ja se tuntui toimivan halutulla tavalla; koira yritti parhaansa, otti kontaktia ja piti sen.

Maahanmenossa toteutin seuraamisosassa samaa rauhallisuusmetodia. Pari kertaa jäi kyynärpäät ilmaan, mutta en reagoinut siihen vaan otin rauhallisesti uusiksi. Kolmannella kerralla meni täysin maahan. Alkoi suorittaa heti käskystä, mutta edelleen nopeutta on lisättävä. Jännä juttu on, että ruudussa Martta menee täysin maahan, vaikka käskytän kaukaa. Ruudussa ei ole koskaan käytetty pakotteita, löytyisikö syy eroavaisuuksiin siitä…

Seisominen on edelleen epävarma. Yritin katsoa suoraan eteen käskyä antaessani, mutta koira ei reagoinut vaan tuli perässä. Kun otin seuraamisosion rauhallisesti ja seiso-käskyä antaessani vilkaisin nopeasti koiraa, se pysähtyi kuin seinään.

Luoksetulossa treenasin vain läpijuoksuja. Ensimmäinen oli liian hidas, toinen parempi. Lopun perusasento hyvä sivulla.

Ruutuja otin ensin 2 siten, että palkka oli ruudussa. Kun koira ruudussa palkka suussa, käskytin maahan ja siirryin koiran luo leikkimään ruutuun. Yhden tyhjän ruudun otin myös. Kun koira oli ruudussa, heitin sille pallon palkaksi. Tyhjään ruutuun koira ei lähtenyt täysillä ja yhdellä käskyllä, vaan vauhti löytyi vasta toisen käskyn jälkeen. Otin vielä yhden ruudun, jossa palkka ja se sujui tietysti loistavasti.

Tunnistusnouto on nyt kyllä ihan hukassa. En ole treenannut yhdellä kapulalla ja haistelua kannustaen ja sen kyllä huomasi. Nyt oli vieraat kapulat ja silti toi ensin sen mikä sattui suuhun osumaan. Toisella yrittämällä toi oikean, mutta otti suuhun väärän ensin. Pureskelua oli myös vähän juuri ennen luovutusta.

Nyt on pakko panostaa alkeisiin. Kotona määrättävä muu perhe avustamaan ja noudetaan ensin vain yhtä. Olen myös käyttänyt melkeinpä jääräpäisesti samaa noutokäskyä kuin muissakin noudoissa, kun minun on vaikeaa muistaa vierasta käskyä. Yritän ottaa käyttöön oman käskyn tunnarille. Olkoon vaikka ”oma”. Katan villakoirillaan käyttämä ”tikku” on myös aika kuvaava ja sinänsä helposti muistettavissa =o)

Metallinouto on kunnossa. Lopun perusasento tarvitsee vielä pienen vartalotehosteen onnistuakseen täydellisesti.

Hyppynouto ja avoimen hyppy myös ok.

Kaiken kaikkiaan koira innokas ja hyvin kontaktia pitävä. Palkkasin narupallolla ja jonkin verran nameilla. Noudoissa vaadin katsekontaktia ennen noutolupaa ja katseen palkkasin namilla. Samoin ruutuunlähetyksessä, ensin katse, sitten lupa suorittaa. Näin myös avoimen hypyssä.

Mukavaa oli treenata lämpimässä ja ei-liukkaassa hallissa.

Treeniohjelma lähipäivinä; tunnarin alkeita ja kaukokäskyjä sisätiloissa, kun hallitreenejä ei ole ja ulkona on tappavan liukasta.