LAISKURIN TREENIPÄIVÄKIRJA 2006

Amstaffi Martta & Susa (se laiskuri)

Laiskuus on iskenyt kirjoittamiseen, mutta treenattu on loppuvuodesta 2005 tähän asti ihan kohtuullisen ahkerasti.

22.1.2006

Kausi on korkattu.

Martta Mäntsälässä Marita Packalénilla avoimessa 127p. = AVO3.

Paikallamakuu 10.
Seuraaminen 9,5.
Maahanmeno 0.
Luoksetulo 5.
Seisominen 0.
Noutaminen 10.
Kauko-ohjaus 5.
Hyppy 10.
Kokonaisvaikutus 8.

Hiton jäävät liikkeet, kun voi olla vaikeita. Maahanmenossa meni istumaan, toisella käskyllä hitaasti maahan. Seisomisessa ei edes yrittänyt pysähtyä kuin seinään vaan hiippaili perässä. Sitten huomas, että nyt mamma suuttui, kun mulla savua alkoi korvista tursuamaan. Meinas ottaa ritolat, mutta jäi kuitenkin kehään. Noudossa ei temppuillu, kun on lempiliike, mutta kauko-ohjauksessa makas keskivarvas pystyssä "mamma sanoi mulle rumasti"- ilme päällä, eikä noussut istumaan kuin toisella käskyllä ja toisen istumisen nollas, kun nousi vasta kolmannella.

Muuten ihan ok, tosin seuraaminen ei minusta kiitettävää ollut, oli aivan liian edessä ja levotonta, mutta tuomarin sana on laki. Paikallamakuuseen olin tyytyväinen, rauhallinen ja varma makuu. Ihan alussa, jätettäessä, piti pientä ääntä, jos en ihan väärin kuullut, mutta halli oli melko hälyisä eli paha sanoa, kuka siellä vinkui.

Luoksetulossa lähti niin, että betoni kärysi eli ei toivoakaan saada pysäytettyä seisomaan.

Hyppy oli mallikas, tosin lisäpompulla eli hyppäs takas tullessa myös mun edessä tasajalkahypyn ennen laskeutumista sivulle. Mutta iloisuudesta ei tämä tuomari sakottanut. Hypyn kohdalla olin ilmeisesti saanut jo anteeksi seisomisen manailuni, siis Mapen mielestä. Oma reipas itsensä se ainakin oli.

Tuomari kehtas vielä kysyä multa, että monestiko tulee sakemanneja ikävä, kun tuon kanssa treenailet ja kisaat. (Vastasin, että noin kymmenen kertaa joka treenin aikana).Ja kotiin päästyäni kysyin isännältä, saanko ostaa sakemannin, mutta ei se anna ;o)

Eli ei auta kuin koekalenteri kaivaa esille ja alkaa ilmoitella Mapetsua kisoihin, kyllä se viimeinen ykkönen on saatava ennen kesää, että päästään voittajaan tahkoamaan.

Ai niin, treenikaverin foxi sai kolme pinnaa vajaa ykkösen voittajassa, ei hullummin. Sen bravuuri on luoksetulo, josta nyt tuli vaan vitonen, yleensä aina tullu aika liki kymppiä - ykkönen meni sitten siinä. Toisen treenikaverin foxi sai EVL:ssä nollan eli ei ihan hyvin menny tänään meidän treeniryhmällä.

Kävin tulosfoorumilla, Martta on 127pisteellä ollu avoimen huonoin =o(

11.2. ja 12.2.2006 HOLLOLA

Martta on taas tokoillut, ja mä siinä sivussa.

TOKO Hollola 11.2.2006 (Markku Mäntynen)/12.2.2006 (Marita Packalén)

Paikallamakaaminen 0/10
Seuraaminen 6/9
Maahanmeno 7/7
Luoksetulo 0/0
Seisominen 8/9
Noutaminen 6/7
Kauko-ohjaus 8,5/6
Estehyppy 8,5/10
Kokonaisvaikutus 7/8
Yhteensä 103,5=AVO3/140=AVO2

Lauantaina yleisilme levoton, riehakaskin. Omaa vuoroa odotellessa poikkesin kaavasta eli annoin koiran istua ja tuijotella minua silmiin, syöttelin makupaloja. Paikallamakuun aloitus oli hyvin levoton ja vinkuvainen ja koira nostikin kyynärpäät maasta heti kun olin askeleen ottanut ja ennenkuin olin piilossa, istui. Oli vielä käväissyt seisomassakin ja siten nollannut liikkeen. Pitkästä aikaa makuusta nolla. Treeneissäkin ollut viime aikoina rauhallisia ja varmoja paikallaoloja, vaikka olen mitä puuhaillut (ollut piilossa, liikkeenohjannut muita...)

Yksittäissuorituksia laitoin koiran odottamaan autoon, edellisen koirakon suorittaessa hain autosta. En erityisemmin virittänyt ennen kehään menoa. Seuraaminen oli ihan hirvee show. Martta HAUKKUI mulle. Se ei koskaan hauku, nyt "komensi" useamman kerran seuraamisen aikana. Itse seuraaminen oli muuten ok, mutta haukkuminen ja ajoittainen liikakin innokkuus näkyi pisteissä.

Liikkeiden väli oli rauhallisempaa, mutta maahanmenon seuraamisosuudessa piti taas haukahtaa. Ja toistamiseen kun käskin maahan, meni kuitenkin.

Luoksetulossa vinkui jätettäessä ja singahti luokseni heti kun käännyin, kauan ennen liikkeenohjaajan käskyä. Yritin pysäyttää seisomaan, mutta ei toivoakaan. Eipä ole luoksetulossakaan ollut aikoihin karkaamisongelmaa eli takapakkia mennään ja lujaa.

Seisominen alkaa sujua. Haukahti seuraamiseen lähdössä, olin aika raivoissani edellisen liikkeen epäonnistumisesta ja tiuskaisin käskyn siihen sävyyn, että koira hämmästyksestä pysähtyi. Katsoin myös suoraan eteenpäin, kun ei millään ollut enää väliä. Harjoituksen vuoksi jatkoin loppuun. Koira seisahtui hyvin, ja seisoi rauhallisesti taaksekävelyn ajan.

Noutaminen oli alkuosaltaan loistosuoritus. HILJAINEN. Kyllä sitä on treeneissä hinkattukin. Aina kun on koirasta päässyt ääni kapulaan mennessä, olen keskeyttänyt liikkeen komentamalla koiran takaisin. Nyt siis hiljainen kapulalle meno ja reipas palautus, mutta kovistelu kostautui eli täysillä ohi ja tarjoamaan kapulaa kehäsihteereille, josko ne sitten olisivat ymmärtäväisempiä kuin ikävä omistaja. Lisäkäskyllä luo kierroksen jälkeen.

Kauko-ohjaus melko rauhallinen, muttei ihan niin varman oloinen kuin treeneissä. Tuli siis hiukan eteenpäin. Treeneissä on pysynyt jo hyvin paikallaan.

Hypyssä piti haukahtaa. Ja vilkaista tuomaria. Odottelin jo että koira keskeyttää hyppytouhut ja lähtee moikkaamaan tuomaria, mutta keskittyikin yllättävän hyvin.

Sunnuntaina rauhallisempi fiilis, niin ohjaajalla kuin koiralla. Tein perinteiset manooverit eli makuutin koiraa omaa vuoroa odotellessa. Siirryttäessä paikasta toiseen koira kulki mukana vasemmalla puolella kontaktia pitäen, josta palkkasin nakkelemalla sille satunnaisesti nameja. Paikallamakuu sujui samoissa rauhallisissa tunnelmissa.

Ennen yksittäisiä taas autoon. Edellisen koirakon (tai niin luulin) aikana autosta ja kehän reunalle istuskelemaan. Martalle "maate" käsky eli makuuasennossa lepäilyä. Jostain tuli yksi koira väliin (kahden koiran ohjaaja, jolle oli sopiva aika pyrähtää avon kehässä). Martta alkoi hiukan vinkua, kun odottelu venyi ajateltua pidemmäksi, mutta toivoton ei oloni ollut lainkaan. Seuraaminen oli siisti. Innokas, mutta hallittu ja kiitettävät oli pisteetkin.

Maahanmenoon vaadittiin taas kaksi käskyä. Treeneissä samana aamuna ja eilisiltana maahanmenot alkoivat sujua. Kehässä ei.

Luoksetulossa lauantain toisinto eli karkaaminen lähtöpaikasta luokseni ennen lupaa. Ja seisomisesta ei tietoakaan puolivälin merkillä. Treeneissä luoksetulo ja pysäytys sujuu tietty jo melko mallikkaasti.

Seisominen tuntuu tosiaan menneen jakeluun, vihdoinkin. Ikävä kyllä se on hyvin herkkä liike meillä eli ei pidä nuolaista ennenkuin tipahtaa. Yks kaks ja liikkeen suoritusvarmuus on taas kadoksissa. Nyt pysähtyi hyvin ja seisoi rauhallisesti.

Noutamisessa pieni vingahdus noutoon lähdössä, ei paha. Palautus meni taas pitkäksi eli mun ohi, kehäsihteereille näyttämään ja sieltä lisäkäskyllä luo. Kehäsihteerien pöytä oli kyllä ikävän lähellä noutopaikkaa, mutta eihän se kaikkia haittaa, eikä tietysti saisikaan haitata.

Kauko-ohjaus oli muutoin mallikas, mutta Martta tuli liikaa eteenpäin. Rauhallisesta kakesta ei tietoakaan.

Estehypyssä ei valittamista. Nopea, suora ja täsmällinen.

Kokeiden lomassa sain treenattua molempina päivinä kyllikseni. Seurakin oli hyvää. Treeneissä Martta toimi tietysti toivotunlaisesti. Luoksetulossa treenasin jättöjä avustajien huudellessa "käsky"-sanaa ja palasin palkkaamaan, kun pysyi paikallaan. Satunnaisesti kutsuin luo, kun oli rauhallinen.

Noudoissa jouduin vain kerran komentamaan takaisin, muuten toivotunlaisia hiljaisia noutoja. Innostin ja kiinnitin huomiota palautukseen eli nopeasti ja suoraan sivulle, ei kunniakierroksia.

Maahanmenot ja seisomiset sujui hyvin. Maahanmenoissa innostin toimimaan etupää edellä, josko se toimisi, kun istumisen kautta maahanmennessä on niin helppo jäädä istumaan. Koskaan en ole istumisen kautta opettanut, mutta koirat tekee paljon sellaistakin mitä ei ole tullut opettaneeksi.

Kaukoissa pysyy paikallaan, kun palkka on koiran takana. Jatkan treeneissä edelleen samaan malliin.

Paikallaoloja otin monen monta ja olivat rauhallisia ja varmoja, niinkuin viime aikojen treeneissä ovat olleetkin.

Nyt harkinnassa seuraavat kokeet, ilmoittanut olen Lauttasaareen 2.4. eli ehkä sinne sitten vasta. Siihen mennessä voisi treenata voittajanliikkeitä ja varsinaisen koekauden alkaessa ehtisi startata muutaman kerran voittajassa ennen SM-kisoja.

Lauantaina kolmonen, tänään kakkonen, harmi ettei huomenna ole kokeita.

2.4.2006

Ja taas kolmonen meille, AVO3 =o(

Hitto kun alkaa korpeamaan, kun treeneissä menee hyvin tai huippuhyvin ja kisoissa tulee tehtyä joka kerta rimanalitus.

Paikka: Helsinki, Lauttasaari.
Tuomari: Ralf Björklund.

Paikallaolo tänään onnistunut, Martta meni tuomarin mielestä liian hitaasti maahan, joten 9. Tyytyväinen olin siihen, että tällä kertaa rauhallinen ja varma paikallaolo vinkumatta.

Seuraaminen 7. Heikko suoritus Martaksi. Ei pitänyt oikein paikkaansa, ei edes sitä hiukan edistävää paikkaansa, jossa yleensä kulkee. Kontaktissa oli toivomisen varaa, katseli kehän ulkopuolisia tapahtumia. Yhdessä kohtaa harhautui jopa hetkeksi oikealle puolelle.

Maahanmeno ei maittanut, tarjosi istumista. 0.

Luoksetulon pysähdys alkanut toimia treeneissä ja sitä on treenattu todella paljon. Kokeessa koira oli kuin ei olisi koskaan kuullutkaan, että kesken luoksetulon saattaa tulla pysähdyskäsky eli täysillä ja suoraan sivulle. 5.

Seisomiseen olin tyytyväinen. Tuli ilmeisesti muutaman askeleen, kun sai vain 8,5 mutta pysyi hyvin paikallaan kun kävelin taakse ja pysyi hyvin seisomassa istumiskäskyyn asti.

Noutaminen oli melko Marttamainen, pieni ääni pääsi kun lähti noutoon ja luovutusasento oli hiukan vino. 8.

Kauko-ohjaus ei tänään kiinnostanut, treeneissä on tehnyt varmoja ja rauhallisia asennonvaihtoja. Nyt ei noussut ensimmäisellä istumaan ja toisella nousi ylös ja lähti kävelemään luo. 0.

Estehyppy. 8. Se on siinä ja siinä lähtikö hyppäämään liikkeenohjaajan vai mun käskystä. Muuten ok.

Kokonaisvaikutus oli kuulemma niin ala-arvoista tänään, ettei siitä irronnut kuin 6,5.

Yhteensä 111,5p. = AVO3