YASKO

saksanpaimenkoira / uros FIN TVA VK2 JK1 Aireddan Yasko FIN40435/90C1 s. 5.11.90 musta ruskein merkein Lonkat B2/C1 selkä: spondylosis (kuvattu) Lte + TOKO EVL PK viesti VK2, jälki JK1. Näyttely: G, KÄY2 om. Susanna Berghäll, Vantaa. sukutaulu

Yasko on jo edesmennyt, muttei unohdettu. Yasko oli elämäni koira, jonka muisto elää hyvin vahvana vieläkin, vaikka sen elämä päättyikin yli kaksi vuotta sitten Yaskoa pitkään hoitaneen eläinlääkärin piikkiin. Edellisen sakemannini Ricon jäätyä auton alle v.-91 tammikuussa, oli Yasko jo syntynyt. Muutaman viikon elelin bretonien Timmyn ja Tontun kanssa ennen kuin soitin Aireddan kenneliin, joka oli Ricon kasvattanut. Irenellä oli jäljellä yksi urospentu viimeisimmästä pentueestaan ja sitä lähdin junalla Helsingistä Kemiin katsomaan. Pentu tuntui hyvältä ja niin 3½ :n kuukauden ikäinen Yasko matkasi sylissäni nukkuen Helsinkiin. Yaskolla oli ennennäkemättömät kulmaukset ja niiden ansiosta tavattoman pitkät ja vetävät liikkeet, mutta ei se kovin "kaunis" ollut. Se muistutti lähinnä jänistä pitkine ylikulmautuneine pennunjalkoineen. Sillä oli valtavat hajavarpaiset tassut ja omituisen pitkä kuono, jossa heikko alaleuka. Mutta se oli Minun koirani. Näyttelyissä uran huipennus oli Jyväskylän näyttelyn VSP-pentu, aikuisena Yasko sai vain kakkosia. Erikoisnäyttelyssä 8-10kk luokassa se sijoittui kerran yhdeksänneksi ja kuuluisa "URMA" kuvasi kymmenen parasta/luokka. Pentuja luokassa taisi olla 12 kpl tai jotain sinnepäin ja arvosanaa "L"=lupaava Yasko ei saanut silloinkaan.

Yasko ei siis ollut näyttelykoira, mutta TOKOssa mukava. Ja jäljellä & viestillä. Yaskon pitkästä ja takkuisesta tiestä voit lukea sivuiltani, mutta TVA siitä kuitenkin tuli. Piirinmestaruuskisoissa Yasko oli kerran pronssilla, mutta se oli sitä aikaa, kun taso oli vielä hyvin heikko nykyiseen verrattuna.
Jäljeltä ehdittiin hakea JK1, ja päälajistamme viestiltä muutama VK2 ennen kuin Yaskon selkä alkoi vaivata. Syy ontumiseen ja hyppyhaluttomuuteen selvisi röntgenissä; spondylosis. Niin kauan kisattiin viestillä, kun Yasko pystyi hyppäämään metrisen PK esteen. Sairaseläkkeellä jatkettiin TOKOa, koska oman säkänsä verran Yasko hyppäsi ihan loppuun asti.
Ihan kuin ei spondylosis olisi ollut riittävä vaiva, selvisi syy Yaskon epämääräisiin vatsavaivoihinkin, kun verikokeista löytyi mitätön haima-arvo. Haimanvajaatoimintaa hoidettiin antamalla ruuan mukana sianhaimaa ja suoliston bakteerien liikakasvua hillittiin säännöllisen epäsäännöllisin antibioottikuurein. Haiman vajaatoiminnasta saat lisää tietoa esimerkiksi haimakaisten omalta postituslistalta. Itse kirjoittamani juttu haimavaivaisen kanssa elosta löytyy Reikon Ilun kotisivuilta (www.reikon.net) ja sieltä "Valitut palat"/gsb.